Jaakonvillakko

Jaakonvillakko (Jacobaea vulgaris, syn. Senecio jacobaea) on myrkyllinen keltakukkainen villakkolaji, jota tavataan Euraasiassa ja Afrikassa. Se on vanha rohtokasvi. Suomessa jaakonvillakko on melko harvinainen tulokaskasvi, joka on levinnyt maahan painolastikasvina.[1]

Jaakonvillakko
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Suku: Peijavillakot Jacobaea
Laji: vulgaris
Kaksiosainen nimi

Jacobaea vulgaris
Gaertn. (1791)

Synonyymit
Katso myös

  Jaakonvillakko Wikispeciesissä
  Jaakonvillakko Commonsissa

Suomalaisissa lähteissä jaakonvillakko on 2010-luvulla siirretty villakoista eli kantavillakoista (Senecio) peijavillakoihin (Jacobaea).[2]

Ulkonäkö ja koko

Jaakonvillakko on kaksi- tai monivuotinen. Se kasvaa 30–100 senttimetriä korkeaksi. Alemmat lehdet ovat 10–20 cm pitkiä. Ne ovat 1–2 kertaan parijakoiset, lehtiliuskat ovat iso- ja tylppähampaiset. Jaakonvillakon kukintona on runsasmykeröinen huiskilomainen mykeröstö. Yksittäiset mykeröt ovat 1,5–2,5 cm leveitä ja niissä on 12–15 keltaista kielimäistä laitakukkaa.[1][3] Kasvi on myrkyllinen sekä ihmiselle että laiduntavalle karjalle.

Levinneisyys

Jaakonvillakkoa tavataan enimmäkseen Euraasiassa, mutta sitä kasvaa myös Pohjois-Afrikassa. Laji on levinnyt ihmisen mukana Pohjois-Amerikkaan. Euroopassa laji kasvaa yleisenä Britteinsaarilla, Itämeren ja Välimeren välisellä alueella sekä Itä-Euroopassa.[4] Suomessa jaakonvillakko on melko harvinainen tulokaslaji. Se on levinnyt painolastikasvina, ja se kasvaa satamissa, joutomailla, tienvarsilla ja radanvarsilla.[5]

Lähteet

  1. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  2. Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 110.)
  3. Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 628. 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  4. Stånds – Senecio jacobaea L. (myös levinneisyyskartat) Den virtuella floran. Viitattu 28.5.2021. (ruotsiksi)
  5. Jaakonvillakko (Jacobaea vulgaris) Luontoportti. Viitattu 28.5.2021.

    Aiheesta muualla

    Jaakonvillakko
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.