Jaakko Numminen

Jaakko Nummisen isä oli oikeusneuvos Vilho Numminen (1896–1960) ja äiti Aino Sofia Turja. Hänen veljensä on toimittaja ja kirjailija Juha Numminen.[3]

• Ylioppilas, Vaasan lyseo, 1947
• Filosofian kandidaatti, Helsingin yliopisto, 1951
• Filosofian maisteri, Helsingin yliopisto, 1957
• Filosofian kunniatohtori, Jyväskylän yliopisto, 1976; Kuopion yliopisto, 1978; Debrecen (Unkari), 1988; Helsingin yliopisto, 1990
• Hallintotieteiden kunniatohtori, Vaasan yliopisto, 1988[4]
• Ministerin arvonimi, 1999

Numminen toimi valtakunnansuunnittelutoimiston kulttuuripolitiikan tutkijana vuosina 1962–1966, korkeakoulutoimiston toimistopäällikkönä opetusministeriössä 1966–1970, korkeakoulu- ja tiedeosaston osastopäällikkönä 1970–1972 ja kansliapäällikkönä 1973–1994.

• Pohjoismaisen Kesäakatemian Suomen osaston sihteeri 1958–1962, pääsihteeri 1961–1962
• Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen sihteeri 1961–1962
• Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston (Seinäjoki) sihteeri 1961–1962, kunniajäsen 2009
• Historiallisen Aikakauskirjan toimitussihteeri 1959–1962.

• Korkeakoululaitoksen suunnittelukomitean jäsen 1963–1968.
• Tasavallan presidentin asettaman tieteellisen työryhmän (Ketosen työryhmän) sihteeri 1965.
• Korkeakouluneuvoston sihteeri 1966–1970.
• Kuopion korkeakoulun valmistelutoimikunnan ja Joensuun korkeakoulun valmistelutoimikunnan jäsen 1966–1969, sihteeri 1966–1967.
• Kieli-instituuttien valvontalautakunnan puheenjohtaja 1966–1972.
• Oulun yliopiston, Hervannan korkeakoulualueen, Jyväskylän yliopiston ja Kuopion korkeakoulun arkkitehtuurikilpailujen palkintolautakuntien jäsen 1967–1972.
• Korkeakoulujen sisäisen hallinnon kehittämiskomitean puheenjohtaja 1968–1969.
• Valtion opintotukikeskuksen johtokunnan puheenjohtaja 1969–1995.
• Teknillisen ja kaupallisen korkeakouluopetuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja 1971–1974.
• Vuoden 1973 kirjastokomitean puheenjohtaja 1973–1975.
• Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastokorvausapurahojen lautakunnan puheenjohtaja 1973–1994.
• Kouluasiainneuvoston puheenjohtaja 1973–1980.
• Keskiasteen koulunuudistuksen johtoryhmän puheenjohtaja 1975–1978.
• Suomen ja Unkarin sekakomitean Suomen alakomitean puheenjohtaja 1975–1990.
• Kieliohjelmakomitean puheenjohtaja 1976–1979.
• Koululainsäädännön valmistelutoimikunnan puheenjohtaja 1979–1981.
• Pohjoismaisen Kulttuurirahaston hallituksen jäsen 1973–1992.
• Suomen Kansallisoopperan hallintoneuvoston puheenjohtaja 1974–1995.
• Helsingin Kauppakorkeakoulun tukisäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja 1974–1992.
• Suomenlinnan hoitokunnan puheenjohtaja 1976–1994.
• Suomen rakennustaiteen museon edustajiston puheenjohtaja 1980–1994.
• J.V. Snellmanin juhlavuoden 1981 toimikunnan puheenjohtaja 1980–1982.
• J.V. Snellmanin Koottujen teosten toimituskunnan puheenjohtaja 1981–1998.
• Kalevalan juhlavuoden 1985 toimikunnan puheenjohtaja 1983–1986.
• Hallintohistoriakomitean puheenjohtaja 1984–1998.
• Arktisen Keskuksen suunnittelutoimikunnan puheenjohtaja 1988–1992.
• Kirkko ja valtio -komitean puheenjohtaja 1981–1982.
• Euroopan ulkopuolisten kulttuurien ja kielten toimikunnan puheenjohtaja 1984–1986.
• Viestintäkulttuuritoimikunnan puheenjohtaja 1987–1991.
• Euroopan kansalliskielten toimikunnan puheenjohtaja 1991–1992.
• Sotavainaja-asiain neuvottelukunnan puheenjohtaja 1992–1997.
• Merkkivuoden 2009 toimikunnan jäsen 2007–2010.

• Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen Osakunnan kuraattori 1951–1954, kunniajäsen 2003.
• Vapauden Akateeminen Liitto ry:n puheenjohtaja 1953–1957.
• Maaseudun Sivistysliiton puheenjohtaja 1967–1982, kunniapuheenjohtaja 1998.
• Talonpoikaiskulttuurisäätiön puheenjohtaja 1978–1985.
• Suomen Paikallisradioliiton puheenjohtaja 1983–1987.
• Suomen Kirjasäätiön hallituksen varapuheenjohtaja 1983–1995.
• Pietari-säätiön hallituksen puheenjohtaja 1992–1995, valtuuskunnan puheenjohtaja 1995–2004.
• Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja 1998–2002, kunniapuheenjohtaja 2002.
• Topelius-seuran hallituksen puheenjohtaja 2000–2005, kunniajäsen 2007.

Jaakko Numminen on pitänyt kansliapäällikkövuosinaan ja myös eläkkeelle siirtymisensä jälkeen suuren joukon puheita erilaisissa tilaisuuksissa. Puheiden konseptit ovat lähes kokonaisuudessaan säilyneet, ja niiden määrä on noin 2000. Puheet antavat kuvan koulutus- ja kulttuuripolitiikan kehityksestä sekä sisältävät lukuisia omakohtaisia ehdotuksia. Puheista koottiin vuonna 2012 teos Pohjalaispuheita – Österbottniskt tal.

Numminen osallistui J. V. Snellmanin koottujen teosten toimitustyöhön, ja hän on laatinut muun muassa Suomen nuorisoseuraliikkeen historian ja Keskustapuolueen historiikin. Vuonna 2020 Numminen julkaisi kaksiosaisen muistelmateoksen Sivistys-Suomen synty, jonka laajuus on yli 950 sivua.[5]

• Suomen nuorisoseuraliikkeen historia I. Helsinki: Otava, 1961.
• Valikoima Suomen paikallishistoriallista kirjallisuutta. Helsinki: Maalaiskuntien liitto, 1961.
• Suomen kulttuurihallinnon kehittäminen. Helsinki: Aalto, 1964.
• Numminen, Jaakko & Hulkko, Jouko (toim.): Maakuntaitsehallinto. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 1965.
• Numminen, Jaakko & Hulkko, Jouko (toim.): Maakuntapolitiikka. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 1965.
• Paavilainen, Väinö & Niinisalo, Kauko V. & Numminen, Jaakko: Suomen matkailun nykytilasta ja kehittämistehtävistä. Helsinki: Valtakunnansuunnittelutoimisto, 1965.
• Keskiasteen koulutuksen uudistaminen. Helsinki: Otava, 1977, 2. painos 1980. ISBN 951-1-04506-7.
• Koululainsäädännön uudistus. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06825-3.
• Valtioneuvoston ongelmia. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08173-X.
• Yliopistokysymys. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-09488-2.
• Malja isänmaalle. Helsinki: J. Numminen, 1988. ISBN 952-90-0067-7.
• Koulutuspolitiikan vaihtoehdot. J. Numminen, 1994. ISBN 952-90-6088-2.
• Kalan torppa ja Toivolan yliopisto. Sivistysliitto kansalaisfoorumi, 2007. ISBN 978-951-9461-37-3.
• Yhteisön voima: Nuorisoseuraliikkeen historia 1: 1881–1905. Synty ja kasvu. Helsinki: Julkaisija Suomen Nuorisoseurojen Liitto, kustantaja Edita, 2011. ISBN 978-951-37-6029-8.
• Yhteisön voima: Nuorisoseuraliikkeen historia 2: 1906–1944. Järjestö. Helsinki: Julkaisija Suomen Nuorisoseurojen Liitto, kustantaja Edita, 2011. ISBN 978-951-37-6030-4.
• Yhteisön voima: Nuorisoseuraliikkeen historia 3: 1906–1944. Seuratoiminta. Helsinki: Julkaisija Suomen Nuorisoseurojen Liitto, kustantaja Edita, 2011. ISBN 978-951-37-6031-1.
• Yhteisön voima: Nuorisoseuraliikkeen historia 4: 1906–1944. Kansalaiskasvatus. Helsinki: Julkaisija Suomen Nuorisoseurojen Liitto, kustantaja Edita, 2011. ISBN 978-951-37-6032-8.
• Yhteisön voima: Nuorisoseuraliikkeen historia 5: 1945–2006. Kansanliike elää. Helsinki: Julkaisija Suomen Nuorisoseurojen Liitto, kustantaja Edita, 2011. ISBN 978-951-37-6033-5.
• Kun kansanliike syntyi: Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura 1880- ja 1890-luvuilla. Ilmajoki: Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura, 2012. ISBN 978-952-93-0743-2.
• Pohjalaispuheita 1951–2010 – Österbottniskt tal 1951–2010. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan liitto, 2012. ISSN 1238-822X. ISBN 978-951-766-179-9.
• Sivistys-Suomen synty: Opetusministeriön kansliapäällikkö muistelee 1–2. Helsinki: Edita, 2020. ISBN 978-951-37-7368-7.

Lukuisia artikkeleita aikakaus- ja sanomalehdissä, tietosanakirjoissa ja muissa kokoomateoksissa.

• Kecskeméti, Outi: Jaakko Nummisen kirjallinen toiminta 1947-1988. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1988. ISBN 951-717-534-5.
• Kuka kukin on 2009. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-12-1965-1.

• Jaakko Numminen Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
• Numminen, Jaakko hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
• Jaakko Nummisen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa