Juho Sefanias Järvi
Juho Sefanias Järvi (2. marraskuuta 1894 Ylistaro – 13. heinäkuuta 1952) oli suomalainen kirkkoherra.[1][2]
Järvi kävi viisi luokkaa Lapuan yhteiskoulua saaden sieltä erotodistuksen 1916. Hän opiskeli Suomen Lähetysseuran lähetyskoulussa ja suoritti saarnalupatutkinnon Porvoon tuomiokapitulissa vuonna 1919. Järvi suoritti sitten yksityisoppilaana oppikoulun 8. luokan kurssin ja sai 1924 oikeuden opiskella ja suorittaa tutkintoja Helsingin yliopiston jumaluusopillisessa tiedekunnassa ilman ylioppilastutkintoa. Järvi suoritti teologisen erotutkinnon 1927 ja hänet vihittiin papiksi samana vuonna. Vuonna 1930 hän suoritti pastoraalitutkinnon.[2]
Järvi oli Suomen Lähetysseuran matkasaarnaajana 1919–1925 ja Herättäjäyhdistyksen matkasaarnaajana 1926. Papiksi vihkimisen jälkeen hän hoiti virkaatekevänä kirkkoherran ja kappalaisen virkoja Lehtimäellä, Eurajoella, Kauhajoella ja Mikkelissä. Järvi oli Mikkelin kaupunkiseurakunnan kappalaisena 1932–1939 ja Tyrnävän kirkkoherrana vuodesta 1939 alkaen.[2]
Julkaisuja
- Parannus evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjojen mukaan. Dogmatiikan tutkielma, Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta, Helsinki ei. julk. vuotta
Toimitustöitä
Nimellä J. S. Järvi:
- Seuratuvan penkiltä 1; toimittaneet J. S. Järvi ja Martti Rantanen. WSOY 1928
- Kirkko ja nuoriso 1929; toim. J. S. Järvi ja Tauno Ervo. Rauma 1929
- Ristin tiellä. WSOY 1929
- Vartioviestejä: herännäispappien saarnoja toisen vuosikerran evankeliumiteksteistä. Otava 1936
- Koottuja muruja: seurapuheita ja hartauskirjoituksia. Otava 1937
- Vartioviestejä: herännäispappien saarnoja kolmannen vuosikerran evankeliumiteksteistä. Otava 1937
- Vartioviestejä: herännäispappien saarnoja ensimmäisen vuosikerran evankeliumiteksteistä. Otava 1938
Lähteet
- Geni.com : Juho Sefanias Järvi
- Uusia kirkkoherroja, Kaleva, 02.02.1939, nro 26, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot