J. Denis Summers-Smith

James Denis Summers-Smith (1920 Glasgow – 5. toukokuuta 2020[1]) oli brittiläinen lintutieteilijä ja insinööri.

Koirasvarpunen

Nuoruutensa Summers-Smith asui ja opiskeli Glasgowissa. Hän vietti lomansa Pohjois-Irlannin Donegalissa, jossa hänen setänsä toimi maalaispappina, ja opetti hänet tuntemaan lintuja. Toisessa maailmansodassa Summers-Smith toimi armeijan tiedustelu-upseerina Englannin itärannikolla. Sodan jälkeen hän loi uransa tribologiaan perehtyneenä insinöörinä Imperial Chemical Industries-yhtiössä. Työssään hän joutui matkustamaan paljon, ja käytti työmatkojen vapaa-ajat varpusten tutkimiseen.

Summers-Smith aloitti työnsä varpusen parissa vuonna 1947. Syy, miksi hän valitsi juuri varpusen, oli yksinkertaisesti se, että matkustaminen oli siihen aikaan vielä hankalaa, ja varpuset olivat aina lähellä. Hän tutki varpusia Hampshiren kylässä sekä Durhamissa ja Guisboroughissa, johon hän muutti 1961. Hän kirjoitti toimintaohjeet The British Trust for Ornithologyn (BTO) ensimmäiseen Common Bird Census lintulaskentaan, jossa vapaaehtoiset lintuharrastajat kartoittivat Ison-Britannian maaseudun pesimälinnustoa. Tutkimus jatkui aina vuoteen 2000 asti, jolloin sen nimeksi vaihdettiin Breeding Bird Survey.[2]

Summers-Smithin varpustutkimus tuotti useita artikkeleita lintutieteellisiin sarjoihin, ja vuonna 1963 hän julkaisi lajitutkielman The House Sparrow New Naturalist in Monographs sarjassa. Tämän jälkeen Summers-Smith keskittyi tutkimaan varpusen ja muiden Passer-suvun lajien keskinäisiä suhteita. Hän kävi kymmenissä eri maissa, ja havainnoi kaikkia muita varpuslajeja paitsi Sokotralla elävää Passer insularista, jonka taksonomia on epäselvä. Tutkimusten tuloksena hän julkaisi tutkielman The Sparrows vuonna 1988, sekä pikkuvarpusesta (The Tree Sparrow) 1995. Kumpaankin teokseen laati kuvituksen Robert Gillmor. Hän kirjoitti myös matkakuvauksen In Search of Sparrows maailmanlaajuisista varpusmatkoistaan. Vuonna 1992 Zoological Society of London myönsi hänelle Stamford Raffles-palkinnon.

Kirjoittaessaan varpusmonografiaansa Summers-Smith otaksui, että varpusen tulevaisuus olisi valoisa. Toisin on kuitenkin käynyt, sillä maailman varpuskanta on taantunut voimakkaasti 1970-luvulta alkaen. Summers-Smith tutki ilmiötä perusteellisesti, mutta joutui toteamaan, että tapahtuma "on eräs merkittävimpiä luonnon mysteerejä viimeisten 50 vuoden aikana". Vuonna 2000 The Independent tarjosi 5 000 punnan palkkion sille, joka pystyy osoittamaan varpuskannan romahtamisen aiheuttajan. Summers-Smith oli lahjoituksen takana. Vuonna 2008 palkkio ojennettiin tohtori Kate Vincentille ja hänen työtovereilleen Leicesterin De Montfort University-yliopistossa. He osoittivat varpusten vähentyneen siksi, että niiden käyttämä hyönteisravinto oli vähentynyt.

Summers-Smith kirjoitti varpusten heimoa käsittelevän luvun Handbook of the Birds of the World teokseen 2009.