J. A. Hollon palkinto
J. A. Hollon palkinto on Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) yhteistyössä Suomen arvostelijain liiton ja Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa vuosittain myöntämä palkinto tietokirjallisuuden suomentajalle. Palkinto annetaan edellisvuonna julkaistun vaativan tietokirjan korkeatasoisesta suomennoksesta tai ansiokkaasta, pitkään jatkuneesta tietokirjallisuuden suomentamisesta.[1]
J. A. Hollo.
Palkinto on nimetty Juho August Hollon mukaan, ja se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991. Palkinto jaetaan samaan aikaan huhtikuussa kuin kaunokirjallisuuden kääntäjille tarkoitettu Mikael Agricola -palkinto.[2] Palkintosumma on vuodesta 2013 alkaen ollut 10 000 euroa (aiemmin 20 000 markkaa[3] ja 6 000 euroa[2]). Se rahoitetaan Kopioston tekijänoikeuskorvauksilla. Vuodesta 2015 palkittu on saanut myös lasitaiteilija Johannes Rantasalon suunnitteleman ja muotoileman Ydin-kiertopalkinnon.[1]
Palkitut
| Vuosi | Suomentaja[4] | Kirja[4] | Muut ehdokkaat |
|---|---|---|---|
| 1991 | Mirja Rutanen | Peter Gay: Freud | |
| 1992 | Marja Itkonen-Kaila | Carl von Linné: Lapin kasveja | |
| 1993 | Oili Suominen | Erich Auerbach: Mimesis | |
| 1994 | Lea Rojola ja Pirjo Thorel Hannes Virrankoski | Roland Barthes: Tekijän kuolema, tekstin syntymä Else Roesdahl: Viikingit | |
| 1995 | Kimmo Pietiläinen | Carl Boyer: Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia | |
| 1996 | Paavo Soinne | Carl Philipp Emanuel Bach: Tutkielma oikeasta tavasta soittaa klaveeria | |
| 1997 | Risto Varteva | pitkäaikaisesta työstä tietokirjallisuuden suomentajana | |
| 1998 | Eila Salminen | pitkäaikaisesta työstä tietokirjallisuuden suomentajana | |
| 1999 | Heikki Eskelinen | Carl von Clausewitz: Sodankäynnistä | |
| 2000 | Seppo Hyrkäs | Albrecht Fölsing: Albert Einstein | |
| 2001 | Anto Leikola | William Harvey: Verenkierrosta: Sydämen ja veren liikkeet | |
| 2002 | Arto Häilä | Robert Service: Lenin | |
| 2003 | Marke Ahonen | Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit | |
| 2004 | Kari Klemelä | Predrag Matvejević: Välimeren breviaario | |
| 2005 | Veikko Pietilä | Jürgen Habermas: Julkisuuden rakennemuutos | |
| 2006 | Markku Päkkilä | Bill Bryson: Lyhyt historia lähes kaikesta | |
| 2007 | Ilkka Rekiaro | Tim Flannery: Ilmaston muuttujat | |
| 2008 | Petri Stenman | Carl Boggs ja Tom Bollard: Hollywoodin sotakone: Yhdysvaltain militarismi ja populaarikulttuuri | |
| 2009 | Juhani Lindholm | Bengt Jangfeldt: Panoksena elämä: Vladimir Majakovski ja hänen piirinsä | |
| 2010 | Natasha Vilokkinen | Karl Polanyi: Suuri murros | |
| 2011 | Lena Talvio | Paolo Rossi: Modernin tieteen synty Euroopassa | |
| 2012 | Kristiina Repo | Konstantin Stanislavski: Näyttelijän työ | |
| 2013 | Miika Luoto ja Tarja Roinila | Maurice Merleau-Ponty: Filosofisia kirjoituksia | |
| 2014 | Jaana Kapari-Jatta | Virginia Woolf: Kiitäjän kuolema ja muita esseitä | |
| 2015 | Jyrki Kallio | Mestari Kongin keskustelut – Kungfutselaisuuden ydinolemus | |
| 2016 | Renja Salminen | Michel de Montaigne: Esseitä osa III[5] | |
| 2017 | Jaana Iso-Markku | Yuval Noah Harari: Sapiens: Ihmisen lyhyt historia[6] | Pirkko Roinila: Peter Wohlleben: Puiden salattu elämä Seppo Raudaskoski: Steven Lee Myers: Uusi tsaari Tatu Henttonen: Richard Sakwa: Taistelu Ukrainasta[7] |
| 2018 | Seppo Raudaskoski | Simon Sebag-Montefiore: Romanovit 1613–1918[8] | Ulla Lempinen: Henry Marsh: Elämästä, kuolemasta ja aivokirurgiasta Päivi Malinen: Carolin Emcke: Vihaa vastaan Sanna Manninen: Elisabeth Åsbrink: 1947 – Mistä historiamme alkaa?[9] |
| 2019 | Kari Koski | Max Engman: Kielikysymys: Suomenruotsalaisuuden synty 1812–1922[10] | Katriina Huttunen: Morten A. Strøksnes: Merikirja, eli, kuinka pyydystää jättihaita kumiveneestä isolla merellä neljänä vuodenaikana Hannu Karttunen: Carlo Rovelli: Ajan luonne[11] |
| 2020 | Lotta Toivanen | Éric Vuillard: Päiväkäsky[12] | Tatu Henttonen: Eric Hobsbawm: Kuinka muuttaa maailmaa – kriittisiä esseitä Marxista J. Pekka Mäkelä: Tim Peake: Kysy astronautilta[13] |
| 2021 | Jussi Palmusaari | Emanuele Coccia: Kasvien elämä[14] | Mari Janatuinen: Rutger Bregman: Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa Minna Suikka: Václav Havel: Euroopan toivo. Esseitä ja puheita 1978–2002[15] |
| 2022 | Tommi Uschanov | Wolfram Eilenberger: Vapauden tuli. Filosofian pelastus synkkinä aikoina 1933–1943[16] | Laura Lahdensuu, Tuomas Parsio ja Erika Ruonakoski: Martina Reuter (toim.): Miesvaltaa murtamassa. Varhaisten feministien filosofisia kirjoituksia Heta Rundgren ja Oscar Ortiz-Nieminen: Gloria Anzaldúa: Rajaseutu/La Frontera. Uuden mestizan kutsu[17] |
| 2023[18] | Kaijamari Sivill | Maggie Nelson: Vapaudesta – Neljä laulua rakkaudesta ja rajoista | Antero Helasvuo: Anne Applebaum: Gulag: Vankileirien saariston historia Ulla Lempinen: Karin Erlandsson: Sininen lanka – Mitä tiedän neulomisesta[19] |
Lähteet
- J. A. Hollo Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 6.1.2022.
- Vuoden 2012 Mikael Agricola ja J. A. Hollo -palkintojen voittajat julkistettu 12.4.2012. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 13.4.2012.
- Laitinen, Kai: ”Hollo, Juho August (1885–1967)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 49–50. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2. / Teoksen verkkoversio.
- Palkitut Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 24.7.2022.
- Mikael Agricola -palkinto Vappu Orloville ja J. A. Hollon palkinto Renja Salmiselle Kirjasampo.fi. 8.4.2016. Viitattu 8.4.2016.
- Mikael Agricola -palkinto Tuomas Kaukolle ja J. A. Hollon palkinto Jaana Iso-Markulle Kirjasampo.fi. 7.4.2017. Viitattu 10.4.2017.
- Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat 2017 julkistettu Kirjasampo.fi. 23.3.2017. Viitattu 25.7.2022.
- SKTL:n vuoden 2018 käännöspalkintojen voittajat julkistettu 6.4.2018. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 6.4.2018.
- Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat 2018 julkistettu Kirjasampo.fi. 21.3.2018. Viitattu 25.7.2022.
- Terävä, Hanna: Kymmenen tuhannen arvoiset Agricola- ja Hollo-käännöspalkinnot Arja Pikkupeuralle ja Kari Koskelle Yle Uutiset. 5.4.2019. Viitattu 6.1.2022.
- Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat 2019 julkistettu Kirjasampo.fi. 13.3.2019. Viitattu 25.7.2022.
- Ahola, Suvi: Helene Bützow ja Lotta Toivanen palkittiin kirjallisuuden suomentajina Helsingin Sanomat. 9.4.2020. Viitattu 9.4.2020.
- Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat 2020 julkistettu Kirjasampo.fi. 23.3.2020. Viitattu 25.7.2022.
- SKTL:n vuoden 2021 käännöspalkinnot Tero Valkoselle ja Jussi Palmusaarelle. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto 9.4.2021.
- Vuoden 2021 Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat julkistettu Kirjasampo.fi. 24.3.2021. Viitattu 24.7.2022.
- SKTL:n vuoden 2022 käännöspalkinnot Sari Karhulahdelle ja Tommi Uschanoville 8.4.2022. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 10.4.2022.
- J. A. Hollon käännöspalkinnon ehdokkaat on julkistettu 17.3.2022. Suomen tietokirjailijat ry. Viitattu 24.7.2022.
- Ahola, Suvi: Kahden kääntäjän yhteistyönä syntynyt romaanisuomennos palkittiin HS.fi. 30.3.2023. Viitattu 30.3.3023.
- Vuoden 2023 Agricola- ja Hollo-käännöspalkintojen ehdokkaat julkistettu 15.3.2023. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Viitattu 27.3.2023.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.