Jūrmala

Jūrmala (latv. Lv-Jūrmala.ogg Jūrmala (ohje), saks. Riga-Strand) on merenrantakaupunki Latviassa Riian lähellä Riianlahden rannalla. Jūrmala on pitkine hiekkarantoineen ja puutaloineen suosittu matkailukohde. Kaupungissa on 50 840 asukasta (vuonna 2011), ja sen pinta-ala on 100 neliökilometriä.[2][3]

Jūrmala
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Jūrmala

Koordinaatit: 56°58′N, 023°45′E
Valtio Latvia
Tasavallan tason kaupunki Jūrmala
Perustettu 1959
Hallinto
 – Asutustyyppi Kaupunki
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 100 km²
Väkiluku (2016)  ([1]) 57 371
 – Väestötiheys 573,7 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3









Kaupunki koostuu itse asiassa pienten kylien ketjusta. Alun perin ne ovat olleet kalastajakyliä. Lännestä itään kylien nimet ovat Ķemeri, Jaunķemeri, Sloka, Vaivari, Asari, Melluži, Pumpuri, Jaundubulti, Dubulti, Majori, Dzintari, Bulduri ja Lielupe. Lähinnä Riikaa sijaitseva on Priedaine, joka on Lielupe-joen toisella puolella. Matkaa Riian keskustasta Jūrmalaan on 14 km (Priedaine) – 44 km (Ķemeri). Riiasta kaupungin keskustaan Majorin asemalle pääsee noin 35 minuutissa junalla tai minibussilla, kesäisin myös jokilaivalla Väinäjoen rannasta Riian keskustasta.

Jūrmala on jo 1800-luvulta asti ollut tunnettu kylpylöistään ja hoitolaitoksistaan. Ķemerin suoalueelta tulevaa rikkipitoista vettä käytetään terveellisenä kylpyvetenä. Myös muta- hiekka- ym. hoitoja annetaan kaupungin lukuisissa kylpylöissä. Jūrmalassa on myös ratsastusterapiakeskus.

Historia
Majorin ranta.

Nykyinen kaupunkialue oli ennen osa Riikaa nimellä Rīgas Jūrmala, mutta jotkut kaupunginosat, kuten Sloka ja Ķemeri, on tunnettu omina kylinään jo vuosisatoja. 1800-luvulle asti kalastus oli alueen tärkein elinkeino.

Jūrmalan vanhin osa on Sloka, jonne kehittyi kylä vesimyllyn ympärille vuonna 1520. Slokan kukoistuksen aikaa oli Kuurinmaan herttua Jacobin hallitsema aika 1600-luvulla. Slokassa rakennettiin Jūrmalan ensimmäinen kirkko sekä perustettiin pieni kauppasatama Kaugurin kylään. Vuonna 1785 Katariina Suuri antoi Slokalle kauppataajaman oikeudet. Vuonna 1878 Sloka sai kaupunkioikeudet. Ķemeri oli oma itsenäinen kaupunki vuosina 1928–1959. Kylpyläkulttuurin perustamisaikana pidetään 1800-luvun alkua, jolloin Dubultin alueelle saapui lepäämään Venäjän armeijan haavoittuneita upseereja. Dubultiin rakennettiin myös Jūrmalan ensimmäinen hotelli. 1900-luvun alussa kylpylätoiminta alkoi kukoistaa, ja tuolloin rakennettiin myös ensimmäiset hoitolaitokset sekä useat upeat puurakennukset.lähde?

Ystävyyskaupungit

Jūrmalan ystävyyskaupungit ovat:[4]

Lähteet
  1. «Latvijas iedzīvotāju skaits pašvaldībās pagastu dalījumā» (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Latvia citypopulation.de. Viitattu 8.7.2012.
  3. General facts Jūrmala. Arkistoitu 21.6.2012. Viitattu 8.7.2012.
  4. Starptautiskā sadarbība Jūrmala. Viitattu 29.11.2021. (latviaksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.