Jón Arason

Jón Arason (1484 Eyjafjörður – 7. marraskuuta 1550 Skálholt) oli Hólarin katolinen piispa ja runoilija. Hänet tuomittiin kuolemaan vuonna 1550, koska hän vastusti uskonpuhdistusta Islannissa.[1][2]

Jón Arasonia esittävä mosaiikki Hólarin tuomiokirkossa.

Jón Arason oli lähtöisin köyhästä perheestä. Hänet valittiin Hólarin piispaksi vuonna 1522, ja hänestä kasvoi ajan myötä hyvin vaikutusvaltainen henkilö Islannissa. Jón Arason perusti 1530-luvulla Hólariin Islannin ensimmäisen kirjapainon. Hän oli myös huomattava runoilija ja kirjoitti sanat useisiin virsiin sekä laati satiirisia runoja.[1][2]

Tanskassa alkoi uskonpuhdistus vuonna 1537. Kuningas Kristian III perusti Tanskaan luterilaisen kirkon ja määräsi luterilaisuuden myös Tanskan alusmaiden, Norjan ja Islannin, uskonnoksi.[1][2] Hólarin piispa Jón ja Skálholtin piispa Ögmundur vastustivat kääntymistä luterilaisuuteen. Tanskalaiset syrjäyttivät Ögmundurin vuonna 1541 ja hänen tilalleen tuli luterilainen piispa.[2] Jón Arason ei sen sijaan suostunut eroamaan virastaan, mutta hänet jätettiin kuitenkin toistaiseksi rauhaan. Skálholtin luterilaisen piispan kuoleman jälkeen vuonna 1548 Jón Arason puuttui piispanvaaleihin. Jón asettui Skálholtiin ja vangitsi vastavalitun luterilaisen piispa Marteinnin, jolloin hänestä tuli lainsuojaton. Tämän jälkeen Tanskan kuninkaan miehet vangitsivat Jón Arasonin. Jón Arason mestattiin yhdessä kahden poikansa kanssa, vaikka hänen tapaustaan ei ollut käsitelty Alltingissä. Kuolemansa jälkeen Jónista tuli Islannin kansallissankari.[1][2]