Jóannes Patursson

Jóannes Patursson (6. toukokuuta 1866 Kirkjubøur, Färsaaret – 2. elokuuta 1946 Kirkjubøur, Färsaaret) oli färsaarelainen poliitikko, joka oli 1900-luvun alussa saarten kansallisliikkeen merkittävimpiä edustajia. Hän oli 1901–1906 Färsaarten edustajana Tanskan parlamenttissa ja 1901–1946 Färsaarten omassa parlamentissa. Patursson kirjoitti uransa aikana myös useita runoja.

Jóannes Patursson
Jóannes Patursson noin vuonna 1900.
Jóannes Patursson noin vuonna 1900.
Henkilötiedot
Syntynyt6. toukokuuta 1866
Kirkjubøur, Färsaaret
Kuollut2. elokuuta 1946 (80 vuotta)
Kirkjubøur, Färsaaret
Poliitikko
Puolue itsehallintopuolue (1906–1936)
kansanpuolue (1940–1946)
Asema Färsaarten parlamentin jäsen 1901–1946
Tanskan parlamenttin jäsen 1901–1906

Elämäkerta

Jóannes Patursson syntyi vuonna 1866 Färsaarilla, Kirkjubøurin kylässä. Hänen isänsä omisti Färsaarten suurimman vuokramaatilan.[1] Hän kävi koulunsa Tórshavnissa ja muutti sen jälkeen Norjaan opiskelemaan. Yleensä färsaarelaiset jatkoivat opintojaan Kööpenhaminassa, mutta Patursson meni opiskelemaan Stendin maatalousoppilaitokseen. Patursson vaikuttui Norjassa norjalaisten kansallismielisten aatteista.[2]

Färsaarten parlamentin itsehallintopuolueen edustajat vuonna 1906; Patursson alarivissä toinen vasemmalta.

Patursson oli järjestämässä tapaninpäivänä 1888 Løgtingin rakennuksessa pidettyä kokousta, jossa keskusteltiin fäärin kielen ja färsaarelaisen kulttuurin asemasta. Tapaamisen seurauksena perustettiin Føringafelag-niminen järjestö.[3] Tilaisuudessa luettiin myös Paturssonin kirjoittama runo ”Nú er tann stundin komin till handa” (”Heti on nyt käsillä”.[2] Siinä hän vaati, että färsaarelaisten pitäisi yhdessä taistella fäärin kielen rappeutumista vastaan.[4]

Føringafelag hajosi 1890-luvun aikana, ja Patursson lähti siitä 1896.[5] Paturssonin mielestä järjestö oli turhan maltillinen ja keskittyi jatkossa politiikkaan.[2] Hänet valittiin vuonna 1901 sekä Färsaarten että saarten edustajana Tanskan parlamenttiin. Färsaarten parlamentissa hän oli vuoteen 1946 ja Tanskan parlamentissa vuoteen 1906. Paturssonista tuli 1900-luvun alussa Färsaarten itsehallintopolitiikan merkittävimpiä kehittäjiä.[1] Hän esitti Tanskan parlamentissa vuonna 1906 näkemyksensä Färsaarten itsehallinnosta; ehdotus oli todennäköisesti saanut inspiraationsa Islannin vuoden 1904 itsehallintolaista.[6]

Färsaarten parlamentin vuoden 1906 vaalien jälkeen maan separitistiset ja liittoutumista kannattaneet tahot perustivat omat puolueensa. Patursson perusti kannattjiensa kanssa itsehallintopuolueen.[7] Patursson johti puoluetta vuoteen 1936 saakka, jolloin puolue hajosi maauudistuskysymyksen takia. Patursson vastusti voimakkaasti maauudistusta, mutta pääosa puolueen jäsenistä oli sen kannalla. Edward Mitens valittiin Paturssonin korvaajaksi. Patursson edusti parlamentissa muutaman vuoden sitoutumattomana, mutta sitten hän oli perustamassa kansanpuoluetta. Patursson istui lopulta Färsaarten parlamentissa kuolemaansa vuoteen 1946 asti. Hän kirjoitti elämänsä aikana useita poliittisia tekstejä, runoja ja lauluja.[1]

Lähteet
  • Jones, W. Glyn: ”Faroese Literature”. Teoksessa Rossel, Sven H. (toim.): A History of Danish Literature. University of Nebraska Press, 1992. ISBN 0-8032-3886-x. Google-kirjat (viitattu 26.9.2013). (englanniksi)
  • Jóannes Patursson Den Store Danske Encyklopædi. Gyldendal. Viitattu 1.11.2013. (tanskaksi)
  • Wylie, Jonathan: The Faroe Islands: Interpretations of History. Lexington: The University Press of Kentucky, 1987. ISBN 0-8131-1578-7. Google-kirjat (viitattu 1.11.2013). (englanniksi)

Viitteet
  1. Den Store Danske Encyklopædi.
  2. Jones, s. 553–554.
  3. Proctor, James: Faroe Islands, s. 12. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides, 2013. ISBN 978-1-84162-456-3. Google-kirjat (viitattu 1.11.2013). (englanniksi)
  4. Wylie, s. 144.
  5. Wylie, s. 155–156.
  6. Debes, Hans Jakob: ”The Formation of a Nation: the Faroe Islands”. Teoksessa Tägil, Sven: Ethnicity and Nation Building in the Nordic World, s. 76–77. Southern Illinois University Press, 1995. ISBN 0-8093-1974-8. Google-kirjat (viitattu 1.11.2013). (englanniksi)
  7. Wylie, s. 157.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.