Jäykkänata
Jäykkänata (Festuca brevipila, syn. Festuca stricta ssp. trachyphylla) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon, pikkunatojen eli natojen (Festuca) sukuun kuuluva monivuotinen kasvilaji[1]. Se voidaan luokitella omaksi lajikseen tai sojonadan (Festuca stricta) alalajiksi[2]. Jäykkänadan tunnusmerkkejä ovat karkeat, sinivihreät lehdet sekä mätästävä kasvutapa[1]. Muista natalajeista jäykkänata muistuttaa eniten lampaannataa (Festuca ovina), mutta lajit ovat erotettavissa toisistaan lehtien värin ja leveyden sekä tähkylöiden koon perusteella[1].
Jäykkänata | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Poales |
Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
Suku: | Pikkunadat Festuca |
Laji: | brevipila |
Kaksiosainen nimi | |
Festuca brevipila |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Jäykkänata on tiiviisti mätästävä heinälaji ja voi kasvaa reilut 40 cm korkeaksi. Sen lehdet ovat noin yhden millimetrin levyisiä, karkeita ja sinivihreitä. Lehtitupet ovat kellertäviä tai harmahtavia. Jäykkänadan kukinto on noin 5 cm pitkä röyhy, jonka haarat ovat melko lyhyitä. Röyhyn tähkylät ovat monikukkaisia, reilut 5 mm pitkiä ja harmaanvihreitä tai violettivivahteisia. Kukkien ulkohelpeet ovat hienokarvaisia ja niissä on selvä, noin 2 mm pitkä vihne. Jäykkänata kukkii kesä–heinäkuussa.[1]
Jäykkänata on kotoisin Keski-Euroopasta[1]. Ruotsiin laji on saapunut heinänsiementen tuonnin myötä[1]. Ruotsissa jäykkänata on melko tavallinen eteläisessä Ruotsissa ja se kasvaa tavallisesti laidunmailla, tienpientareilla, ruohikoilla sekä ratavalleilla[1]. Suomessa jäykkänataa kasvaa paikoitellen siellä täällä lähinnä Oulun eteläpuolella, mutta havaintoja on kuitenkin koko maasta Utsjokea ja Enontekiötä myöten[2].
Jäykkänadan tieteellisen nimen lajinimi (brevipila) tulee latinan kielen sanoista brevis (suom. lyhyt) ja pilus (suom. karva)[1].
Lähteet
- Den virtuella floran: Hårdsvingel (Festuca brevipila) Den virtuella floran. 1999. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 22.3.2019. (ruotsiksi)
- Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2017: Jäykkänata (Festuca stricta subsp. trachyphylla) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 22.3.2019.