Jättikatka

Jättikatka (Gammaracanthus lacustris) on harvinainen Pohjolan sisävesien äyriäislaji. Katkaksi se on suurikokoinen, ja voi kasvaa 25–45 millimetrin pituiseksi. Väritykseltään se on läpikuultavan vaalea ja sillä on selkäjaokkeissa selvät harjanteet. Eturaajat ovat lapiomaiset ja niissä on suuret koukkukynnet.[2]

Jättikatka
Uhanalaisuusluokitus

{{{status}}}

Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Äyriäiset Crustacea
Luokka: Kuoriäyriäiset Malacostraca
Lahko: Katkat Amphipoda
Heimo: Gammaracanthidae
Suku: Gammaracanthus
Laji: lacustris
Kaksiosainen nimi

Gammaracanthus lacustris
Sars, 1867

Katso myös

  Jättikatka Wikispeciesissä

Levinneisyys

Jättikatka esiintyy vain joissakin Pohjois-Euroopan syvissä ja puhtaissa järvissä Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjän Karjalassa. Suomesta jättikatkaa on löydetty vain 23 järvestä Satakunnasta Kainuuseen ulottuvan vyöhykkeen eteläpuolella.[2] Suomessa laji luokiteltiin aiemmin silmälläpidettäväksi, mutta vuonna 2019 elinvoimaiseksi.[3]

Elinympäristö

Jättikatka on sopeutunut kylmiin, alle kahdeksanasteisiin vesiin eikä todennäköisesti selviytyisi ilmastonmuutoksen lämmittämissä vesissä. Tutkimuksissa jättikatkan on todettu elävän käytännössä vain yli 40 metrin syvyydessä eikä se vaella pimeäänkään aikaan ruokailemaan ylempiin vesikerroksiin, kuten monet muut äyriäislajit tekevät.[4]

Ravinto

Jättikatka on peto, joka saalistaa ravinnokseen muita äyriäislajeja. Ravintoverkossa se itse on myös syvänteiden kalojen ravintokohde.[4][5]

Viitteet

  1. Jättikatka – Gammaracanthus lacustris Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. Jättikatka – Gammaracanthus lacustris Pinkka-oppimisympäristö. Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu jokirapu ja tunturivesien äyriäiset uhanalaisia Suomen ympäristökeskus ja äyriäistyöryhmä tiedottavat. 2019. Viitattu 18.10.2021.
  4. Ainutlaatuinen tutkimus selvitti Saimaalla viihtyvän salaperäisen jättikatkan elintavat Jyväskylän yliopisto. Viitattu 18.10.2021.
  5. Jouni K. Salonen et al.: Population structure, life cycle, and trophic niche of the glacial relict amphipod, Gammaracanthus lacustris, in a large boreal lake. Freshwater Biology, joulukuu 2019, s. 2093-2284.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.