Jätteenpoltto

• Jätteen sisältämä energia saadaan hyödynnettyä.
• Orgaanisesti hajoavan jätteen kaatopaikkasijoitus vähenee, mikä osaltaan vähentää kaatopaikkakuormitusta ja kaatopaikkakaasujen ja kaatopaikkapaloissa syntyvien dioksiinien syntyä.[4]
• Jätteenpoltolla tuotetaan lisäenergiaa teollisuuden ja asutuksen tarpeisiin.

• Sekajätteitä poltettaessa syntyy herkästi supermyrkyiksi luokiteltuja PCDD/F-dioksiineja ja furaaneja,[5] joten savukaasujen puhdistukseen on kiinnitettävä huomiota[4] Toisaalta kaatopaikkapalot ovat väistämättömiä, ja niissä syntyy runsaasti dioksiineja kontrolloimattomissa olosuhteissa.
• Jätteenpolttolaitos tuottaa sähkön lisäksi lämpöä, joten kesäaikaan jätteenpolton lämmöntuotanto voi mennä hukkaan.[6]

• Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan jätteenpolttolaitos tarvitsee jätettä. Tästä syystä jätteenpoltto pitää yllä jätteen syntymistä tulevaisuudessakin. Näin jätteenpoltto ehkäisee jätteiden synnyn ehkäisyä ja kierrätystä, mikä on jätelain hierarkian vastaista. Tämä jätteen tuottamisen jatkuminen johtaa itse polttolaitoksen päästöjä suurempiin ympäristöongelmiin.[8]

• Ympäristöministeriön neuvottelevan virkamiehen Klaus Pfisterin mukaan polttaminen ei vähennä jätteen kierrätyksen ja biologisen käsittelyn tarvetta eikä velvoitteita.[9] Järkevä kierrätys kannattaa, mutta jos sen jälkeen vaihtoehto on kaatopaikka, polttaminen olisi edullisempaa.[10][11]

• Suomen luonnonsuojeluliiton tutkija Erja Heinon mukaan 70 % kaatopaikoille päätyvästä jätteestä on kierrätyskelpoista. Siitä 40 % on biojätettä, 20 % paperia ja kuitupakkauksia, 10 % lasia, metallia ja käyttökelpoisia tavaroita. Jätteistä 15 % on hänen mukaansa vain kaatopaikalle kelpaavaa.[6]

• YTV:n jätehuoltopäällikkö Petri Kouvon mukaan Suomen luonnonsuojeluliiton laskelmissa lähdetään siitä, että lajittelu tapahtuisi sataprosenttisesti. Kaikki kotitaloudet eivät kuitenkaan kehotuksista huolimatta lajittele eri jätelajikkeita ja siksi aina syntyy lajittelematonta sekajätettä. Muovien osalta kierrättäminen on vaikeaa, koska muovilaatuja on monia ja muovijäte usein hyvin likaista.[6]

• Ympäristöneuvos Esa Tommilan mukaan jätteenpoltto on ympäristölle parasta, koska tällöin kaatopaikkojen metaanipäästöt jäävät pois ja hiilipäästö putoaa verrattuna vaihtoehtoiseen kivihiili- tai maakaasuenergiaan. Luonnonsuojeluliikkeen vaatimaa huonolaatuisen sekajätteen kierrätystä hän pitää huonona vaihtoehtona ja sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton piireineen vastustavan dogmaattisesti jätevoimaloita ja valittavan niiden ympäristöluvista.[12]

VTT:n mukaan arinatekniikka soveltuu yhdyskuntajätteen polttoon. Siinä poltettava jäte käsitellään polttokammiossa, jossa jäte palaa polttoarinan päällä. Jäte annostellaan syöttösuppilosta työntimillä arinalle, jolla jäte kuivuu, syttyy ja palaa sekoittuen kulkiessaan eteenpäin polttokammiossa. Polttoarinoita on erityyppisiä, ja niistä eniten käytettyjä ovat liikkuva porrasarina, mäntäarina, ketjuarina sekä pyörivä arina. Arinat voivat olla ilma- tai vesijäähdytteisiä.[13] Vihreän liiton kansanedustaja Jyrki Kasvin mukaan arinapolton ongelmana on se, että arinauunissa voi polttaa vain jätteitä. Jos jätteenpoltto yleistyy Suomessa, edessä voi olla samanlainen tilanne kuin Ruotsissa eli jätepula. Esimerkiksi Uppsalan jätteenpolttolaitokseen tuodaan jätettä poltettavaksi Norjasta ja Ahvenanmaalta saakka, sillä kaukolämmön tuotanto ei saa keskeytyä.[14]

Jätteitä voi polttaa myös leijukerroskattilassa, rumpu-uunissa (erityisesti ongelmajätteet) tai kaasuttamalla.[15]

• Yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden energian tuotantoon soveltuvista orgaanisista jätteistä voidaan valmistaa biopolttoainetta.
• Kiertopellettileijussa voidaan jätteen lisäksi polttaa puuta, turvetta, kivihiiltä ja kierrätyspolttoainetta.[6]