Järventakuinen

Järventaguinen eli Järventaus[1] (myös Järventagainen,[2] ven. Заозе́рье, Zaozerje) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Lohmoijärven rannalla Petroskoin kaupunkiin kuuluvan Solomannin pohjoispuolella.[3] Kylässä on 1 400 ja kunnassa 1 600 asukasta (vuonna 2012)[4].

Järventaguinen, Järventaus
Заозерье, Zaozerje

Järventaguinen, Järventaus

Koordinaatit: 61°51′50″N, 34°22′45″E
Valtio Venäjän federaatio
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Äänisenrannan piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1 072 km²
Väkiluku (2012) 1 600
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)











Järventakuisen kunta Äänisenrannan piirin kartalla.

Maantiede

Järventakuisen kunnan pinta-ala on 1 072 neliökilometriä tai ilman Äänisen ja Lohmoijärven vesialuetta 293,7 neliökilometriä[5]. Se rajoittuu pohjoisessa Kontupohjan piirin Novinkan ja Jänispellon kuntiin, idässä Karhumäen piirin Suurlahden kuntaan, etelässä Äänisenrannan Puujoen kuntaan ja Petroskoin kaupunkipiiriin sekä lännessä Äänisenrannan piirin Suojun kuntaan[6]. Maapinta-alasta valtaosa on metsää[7].

Kunnan alueella virtaavat Anga, Sjalnaga ja Holodnaja -joet. Järviä ovat Ääninen ja Lohmoijärvi. Hyötykaivannaisiin kuuluvat sora, hiekka, savi ja turve. Järventakuisen kaakkoispuolella sijaitsee samanniminen rauhoitusalue.[8]

Asutus

Lohmoijärven rannalle seitsemän kilometrin pituudelle levittäytynyt Järventakuinen koostuu entisistä Konašovansaaren (ven. Konaši), Lehtiniemen (Lehnavolok), Lohmojan (Logmorutšei), Šeleikin (Štšeleiki), Šlikanniemen (Šlikin Navolok), Sudostroin ja Tihonniemen (Tihi Navolok) kylistä[3][9]. Tihonniemessä, Lohmojalla ja Järventakuisen Rutšjassa asui 1900-luvun alussa lyydiläisiä, jotka jo tuolloin olivat osittain venäläistyneet[10]. 1920-luvulla kylät olivat etupäässä venäläisiä[11].

Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluu neljä kylää: Mander (ven. Berjozovyje Mosty), Jallahti, Suisaari ja Suisaaren saarikylä (Suisar na ostrove)[12]. Järventakuisen lisäksi toiseksi suurin asutuskeskus on 155 asukkaan Jallahti. Suisaaren saarikylässä ei ole lainkaan vakituista asutusta.[4] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 92 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 3 % valkovenäläisiä ja 2 % karjalaisia[13].

Liikenne, talous ja palvelut

Kylistä on linja-autoyhteys Petroskoihin Solomannin kautta huonokuntoisesta ponttoonisiltaa pitkin. Jallahdessa ja Suisaaressa on laivalaiturit.[14] Kunnan alueella toimii Järventakuisen suurkanala, karjatiloja, kalanviljelylaitos ja saha[15]. Keskuskylän palveluihin kuuluu lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto, poliklinikka, posti ja joukko kauppoja[16].

Nähtävyydet ja matkailu

Jallahdella ja Suisaaren kylillä on historiallisen asutuksen status. Kylissä on säilynyt useita 1800- ja 1900-luvun alun asuin- ja talousrakennuksia. Jallahden hautausmaalla on 1900-luvun alusta peräisin oleva tsasouna. Jallahden ja entisen Lehtiniemen luona on kivikautisia asuinpaikkoja.[17] Seudulla sijaitsee useita lomakyliä[18]

Lähteet

Viitteet
  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 287. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.3.2013).
  2. Eesti Keele Instituudi kohanimeandmebaas eki.ee. Viitattu 4.3.2013.
  3. Karelija: entsiklopedija. Tom 1, s. 343. Petrozavodsk: Petropress, 2007. ISBN 978-5-8430-0123-0.
  4. Generalnyi plan, s. 21.
  5. Generalnyi plan, s. 3.
  6. Generalnyi plan, s. 9.
  7. Generalnyi plan, s. 42.
  8. Generalnyi plan, s. 13–15.
  9. Suomenkieliset nimitykset: Nissilä, Viljo: Die Dorfnamen des alten lüdischen Gebietes. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1967.
  10. Karjalan kirja, s. 519–520. Porvoo–Helsinki: Werner Söderström, 1932.
  11. Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan genealogia.fi. Arkistoitu 21.10.2013. Viitattu 4.3.2013.
  12. Generalnyi plan, s. 4.
  13. Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 26.2.2014. (venäjäksi)
  14. Generalnyi plan, s. 20.
  15. Generalnyi plan, s. 28.
  16. Generalnyi plan, s. 21–22.
  17. Generalnyi plan, s. 18–19.
  18. Generalnyi plan, s. 22.

    Aiheesta muualla
    Äänisenrannan piiri
    Äänisenrannan piiri

    Hallinnollinen keskus: Petroskoi (ei itse kuulu piiriin)
    Maalaiskunnat: Garnizonnoje | Järventakuinen | Latva | Latva-Vetka | Meliorativnyi | Pai | Puujoki | Suoju | Uusikylä | Uusi-Vilka
    Vepsäläiset maalaiskunnat: Kalajoki | Šokšu | Šoutjärvi

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.