Järfällan kunta

Järfällan kunta (ruots. Järfälla kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Jakobsberg.[3]

Järfällan kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Uplanti
Keskustaajama Jakobsberg
Kuntakoodi 0123
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 53,79 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 81 274
 – Väestötiheys 1 510,9 as./km²









Kallhällin alue ilmakuvassa.

Kunnan maapinta-ala on 53,79 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 81 274 henkeä (31.12.2020).[2]

Järfällan naapurikuntia ovat Tukholma, Ekerö, Upplands-Bro, Upplands Väsby ja Sollentuna.

Järfälla sijaitsee 20 kilometriä Tukholman keskustasta luoteeseen ja on osa Suur-Tukholmaa. Monet pitävät sitä jopa yhtenä Tukholman lähiönä. Järfällasta pääsee Tukholmaan 20 minuutissa paikallisjunalla. Järfällaa rajoittaa lännessä Mälaren-järvi.

Vuonna 2007 kunnassa oli 2,15 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 4,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Järfallan maalaiskunta muodostettiin Järfallan pitäjästä Sollentunan kihlakunnassa vuonna 1863. Sen rajat eivät ole muuttuneet 1900-luvun kuntauudistuksissa lukuun ottamatta pieniä aluesiirtoja. Vuonna 1952 Stäketin alue siirrettiin lakkautetusta ja Upplands Väsbyyn kuntaan liitetystä Edin kunnasta, ja Kyrkhamnin kylä aivan Lövstan pohjoispuolella liitettiin Tukholmaan vuonna 1975.

Vaakuna

Kunnan vaakuna, joka esittää hopeista lammasta kantamassa kultaista arkkipiispan ristiä, on rekisteröity kunnan käyttöön vuonna 1955 ja pohjautuu aikaisempaan, vuodelta 1568 peräisin olevaan sinettiin.[6] Vaakuna saattaa symboloida sitä, että Järfälla sijaitsee vanhan Tukholmasta Uppsalaan kulkevan tien varrella, ja Uppsalassa oli arkkipiispan edustusto.

Väestönkehitys
Järfällan kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 7 269
1955
  
 11 745
1960
  
 19 187
1965
  
 38 142
1970
  
 49 261
1975
  
 51 549
1980
  
 53 321
1985
  
 56 020
1990
  
 56 359
1995
  
 58 675
2000
  
 60 471
2005
  
 61 743
2010
  
 66 211
2015
  
 72 429
2020
  
 81 274
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 19 445 26,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 7 668 10,6
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 6 766 9,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 38 550 53,2

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 253 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 3,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 13,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 3 308 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 5,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 213 640 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 110 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 22,7 %
  • 18–64-vuotiaat: 60,2 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 17,0 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,3 0,2
  jalostus 22,7 15,9
  palvelut 76,4 83,3
  tuntematon 0,6 0,6
  Työpaikkoja ja työllisiä 23 374 31 276
  työpaikkaomavaraisuus 74,7

Taajamat

Kunnassa on yksi taajama, jonka osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 99,8 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 146 asukasta.[16] Kunnan koko taajamaväestö kuului Tukholman taajamaan, josta tässä kunnassa asui 66 065 asukasta.

Koko Tukholman taajamassa on 1 372 565 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Botkyrkan kuntaan, Danderydin kuntaan, Haningen kuntaan, Huddingen kuntaan, Nackan kuntaan, Sollentunan kuntaan, Solnan kuntaan, Sundbybergin kuntaan, Tukholman kuntaan ja Tyresön kuntaan.[17]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

Luettelossa mainituista taajamista kaikki ovat sittemmin kasvaneet yhteen Tukholman taajaman kanssa.[18]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Järfällan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]

  • Järfälla Första (30 valtuutettua)
  • Järfälla Andra (31 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Järfällan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 10 10 16 20 16 15 19 19 18 13 20 21 17 15 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 10 6 4 4 2 3 2 3 2 1 2 2 3 3 {{{c2022}}}
  Liberaalit 7 7 9 5 8 8 8 5 5 10 7 5 4 5 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 1 3 2 6 5 4 4 3 4 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 2 1 3 2 2 2 2 3 4 6 3 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 21 22 25 27 31 28 22 27 23 26 21 19 20 18 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 3 3 5 3 3 3 3 3 5 4 3 3 4 5 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 4 8 {{{sd2022}}}
  Muut 0 3 2 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[22] 51 51 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Historia

Järfällan historia ulottuu kivikaudelle saakka ja joitakin raunioita on vielä olemassa. Kristinuskoon kääntymisen myötä 1000-luvulla kuntaan rakennettiin kirkko noin vuonna 1200, ja se on vielä olemassa. Keskiajalla Järfälla säilyi merkittävänä monien tärkeiden teiden kulkiessa sen läpi. Järfällan suurin väestönkasvu tapahtui 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin Jakobsbergiin rakennettiin monia asuintaloja Tukholmassa töissä käyville keskiluokan perheille.

Kunnanosat

Piirit
Kartta Järfallan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Barkarbyn piiri
  • Jakobsbergin piiri
  • Kallhällin piiri
  • Viksjön piiri (Uplanti)

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Järfälla

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Järfälla
  • Järfälla norra kbfd*
  • Järfälla södra kbfd*

Kirkot
  • Görvälns griftegård
    Görvälns griftegård
  • Marian kirkko
    Marian kirkko
  • Sankt Lukas kyrka
    Sankt Lukas kyrka
  • Järfällan kirkko
    Järfällan kirkko
  • Viksjön kirkko
    Viksjön kirkko

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.2.2022. (ruotsiksi)
  3. Jakobsberg Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Kommunvapen - Järfälla Kommun web.archive.org. 18.8.2010. Arkistoitu 18.8.2010. Viitattu 17.5.2020.
  7. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  8. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  18. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  21. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.2.2022. (ruotsiksi)
  22. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Tukholman läänin kunnat
    Botkyrkan kunta • Danderydin kunta • Ekerön kunta • Haningen kunta • Huddingen kunta • Järfällan kunta • Lidingön kunta • Nackan kunta • Norrtäljen kunta • Nykvarnin kunta
    Nynäshamnin kunta • Salemin kunta • Sigtunan kunta • Sollentunan kunta • Solnan kunta • Sundbybergin kunta • Södertäljen kunta • Tukholman kunta • Tyresön kunta
    Täbyn kunta • Upplands Väsbyn kunta • Upplands-Bron kunta • Vallentunan kunta • Vaxholmin kunta • Värmdön kunta • Österåkerin kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.