Jäppilä
Jäppilä on Etelä-Savossa sijainnut entinen Suomen kunta. Kunnan maa-ala oli 331 km2 ja asukkaita oli 1 600 (vuonna 2000). Lisäksi kunnalla on runsaasti kesäasutusta. Jäppilä, Pieksämäen maalaiskunta ja Virtasalmi yhdistyivät uudeksi Pieksänmaan kunnaksi 1. tammikuuta 2004.[3] 1. tammikuuta 2007 alkaen Jäppilä on ollut osa Pieksämäen kaupunkia.
| Jäppilä | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Pieksämäki |
|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Lääni | Itä-Suomi |
| Maakunta | Etelä-Savo |
| Kuntanumero | 184 |
| Hallinnollinen keskus | Jäppilän kirkonkylä |
| Perustettu | 1894 |
| Liitetty | 2004 |
| – liitoskunnat |
Pieksämäen mlk Virtasalmi Jäppilä |
| – syntynyt kunta | Pieksänmaa |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.2003) |
| – maa | 330,5 km² |
| Väkiluku |
1 568 [2] (31.12.2003) |
| – väestötiheys | 4,8 as./km² |
Jäppilän naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Joroinen, Leppävirta, Pieksämäen maalaiskunta ja Suonenjoki.
Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Syvänsi, jonka pohjoisrannalla Jäppilän kirkonkylä sijaitsee, on erityisen puhdas ja kirkasvetinen järvi, ja sen tilaa pyritään ylläpitämään ja edistämään etenkin ylempien lampien hoitokalastuksella.[4][5]
Historia
Jäppilän seutu asutettiin luultavasti 1400-luvun puolivälissä. Perimätiedon mukaan Jäppilä on saanut nimensä Jäppisten suvusta, joka ensimmäisenä asutti Heikinlammen rantoja jo 1500-luvulla. Tieyhteydet puuttuivat alueelta lähes kokonaan aina 1870-luvulle. Oma seurakunta kunnalla on ollut vuodesta 1894. Jäppilän kirkko rakennettiin 1872[6]. Jäppilän seutu on vedenjakaja-alueena ollut aina hyvin maatalousvaltaista aluetta.[7]
Ruokakulttuuri
1980-luvulla silloisille savolaiskunnille nimettiin omat nimikkoruoat. Jäppilän perinneruoiksi äänestettiin talkkuna ja tirripaisti.[8] Pitäjäruokaprojektissa niin ikään 1980-luvulla nimettiin Jäppilälle potatti ja kasti, suolamuikut, rosolli, uunijuusto, naurishaudikkaat ja apposet. Apposjauho sisältää karkeita ruis- tai ohrajauhoja, tattarijauhoa ja pellavansiemeniä.[9]
Vaakuna
Jäppilän vaakunassa on tyylitelty kultainen haahla (hammastuksella säädettävä padan koukku) mustassa kentässä.
Kylät
Hietakylä, Jäppilä, Järvikylä, Kontiomäki, Kotamäki, Kukkola, Kuvansi, Kähkölä, Maavesi, Oittila, Rummukka, Ruuhilampi, Sarkaniemi, Siikamäki, Sormula, Suontientaipale, Syvänsi, Tihusniemi, Tossavalansaari, Utriala, Väyrylä
Nähtävyyksiä
Puukirkko (Ferdinand Öhman, 1870), oopperalaulaja Veikko Tyrväisen muistopatsas (K. Räsänen, 1988), Tuomiojärven lintujärvi (http://www.tuomiojarvi.fi (Arkistoitu – Internet Archive)) ja Syrjänharjun retkeilyreitti.
Jäppilässä toimii urheiluseura Jäppilän urheilijat (JäU). Jäppilän urheilijoilla on mm. lentopallo-, yleisurheilu-, hiihto- ja salibandyjaostot.
Lähteet
- Suomen tilastollinen vuosikirja 2003 (PDF) (sivu 94) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
- Väestörakenne ja väestönmuutokset kunnittain 2003 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- Pieksämäen maalaiskunta, Jäppilän ja Virtasalmen kunnat yhdistyvät 1.1.2004 Pieksänmaan kunnaksi 2003. Sisäministeriö. Arkistoitu 12.11.2014. Viitattu 11.11.2014.
- Hanna Moilanen: Ala-Lylystä nousi veneellinen kaloja jäppilä.fi. 2021. Viitattu 19.9.2021.
- Jaakko Forsman ym.: Iso Tietosanakirja osa V, s. 893. Otava, 1933.
- Jäppilän kirkko pieksamaenseurakunta.fi. Viitattu 9.10.2020.
- Laura Suhonen: Kuinka jäppiläläisistä tuli jäppiläläisiä jappila.fi. Viitattu 19.9.2021.
- Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 118. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Aiheesta muualla
- JäU salibandy (Arkistoitu – Internet Archive)
- Eikö niin, vai... : Jäppilän kirkonkylän ja ympäristön kyläkirja. Pieksämäki : Jäppilän kirkonkylän kylätoimikunta, 2008. 322 sivua. ISBN 978-952-92-4515-4.