Jänisjoen vesistöalue
Jänisjoen vesistö (vesistöaluetunnus 01) on Venäjällä ja Suomessa sijaitseva Suomen päävesistöalue, joka laskee Jänisjoen kautta Venäjällä Karjalan tasavallan Läskelässä Laatokkaan. Vesistöalue sijaitsee Venäjällä Suojärven, Pitkärannan ja Sortavalan piireissä sekä Suomessa Joensuussa, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä. Vesistöalueen pinta-ala on 3 860,64 neliökilometriä, josta alajuoksun 1 872,23 neliökilometriä (48 %) Venäjälle ja yläjuoksun 1 988,41 neliökilometriä (52 %) kuuluu Suomelle.[4] Vesistöalueen järvisyys on 10,6 %.[5][6]
| Jänisjoen vesistöalue (Suomen päävesistö: 01) |
|
|---|---|
| Valtiot | Suomi, Venäjä |
| Maakunnat | Karjalan tasavalta, Pohjois-Karjala |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Jänisjoen vesistöalue (01) |
| Vesistöjako |
Jänisjoen alue (01.01), Loitimon alue (01.02), Haarajoen alue (01.03), Sonkajärven valuma-alue (01.04), Suonpäänjoen valuma−alue (01.05), Viesimonjoen valuma-alue (01.06), Eimisjärven valuma-alue (01.07), Korpijärven valuma-alue (01.08), Ryösiönjoen valuma-alue (01.09) |
| Laskujoki | Jänisjoki |
| Laskupaikka | Sortavala, Hiidenselkä, Laatokka |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 3 860,64 km² [1] |
| Järvisyys | 10,6 % [1] |
| Alueen pituus | 110 km [2] |
| Alueen leveys | 45 km [2] |
| Pääuoma | noin 170 km [lower-alpha 1] |
| Keskiylivirtaama | 72,5 m³/s [3] |
| Keskivirtaama | 17 m³/s [3] |
| Keskialivirtaama | 4,11 m³/s [3] |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Yleistä
Vesistön sijainti
Jänisjoen vesistöalueen luoteis-, pohjois- ja koillispuolella sijaitsee Vuoksen vesistöalue (04 [7]), länsipuolella Kiteenjoen–Tohmajoen vesistöalue (02 [8]) ja kaakkoispuolella Sumerianjoen valuma-alue ja Uuksunjoen valuma-alue.[9]
Vesistöalueen alajuoksu sijaitsee muutaman kilometrin Venäjän puolella sijaitsevan Jänisjärven eteläpuolella. Alajuoksun sivujoet ja järveen laskevat joet keräävät vetensä kokonaan Venäjän puolelta. Jänisjärven pohjoispuolella Jänisjokeen itäpuolelta yhtyvä Juuvanjoki virtaa lähes valtioiden rajan suuntaisena. Sen sivu-uomia alkaa myös Suomen puolella eli osa niistä virtaavat eteläiseen suuntaan rajan yli. Toisaalta on olemassa myös sivujokia, jotka saavat alkunsa Venäjällä ja virtaavat pohjoisiin suuntiin Suomen puolelle. Niitä esiintyy Korpijärven valuma-alueella (01.08) ja vähäisessä määrin Eimisjärven valuma-alueella (01.07).[6][10]
Vesistöalueen jakovaiheita
Suomen vesistöviranomaisten laatiman vesistöalueen jaossa on seuraavat alueet tai valuma-alueet. Sisennys tarkoittaa luettelossa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy ylempänä sijaitsevaan vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen vastaavassa järjestyksessä niin, että ylin yhtyy lähempänä alajuoksua [6]:
- Venäjän puolella (01.011R)
- Jänisjoen alue (01.01)
- Ryösiönjoen valuma-alue (01.09), jonne laskee Venäjältä alueet 01.091R ja 01.092R
- Suonpäänjoen valuma-alue (01.05)
- Viesimonjoen valuma-alue (01.06)
- Loitimon alue (01.02)
- Eimisjärven valuma-alue (01.07), jonne laskee Venäjältä alue 01.073R
- Korpijärven valuma-alue (01.08), jonne laskee Venäjältä alueet 01.081R, 01.082R ja 01.083R
- Haarajoen alue (01.03)
- Sonkajärven valuma-alue (01.04)
Pääuoma
Yleensä jokien valuma-alueissa valitaan sivuhaarojen joukosta se uomien ketju, jota kohdellaan pääuomana. Pääuomalla voi olla erinimisiä osuuksia, mikä voi vaikeuttaa pääuoman etsintää. Jänisjoella on sikäli hyvä tilanne, että pääuomalla on nimenä Jänisjoki 70 kilometriä Venäjän puolella ja noin 80 kilometriä Suomen puolella. Jänisjoki alkaa Aittojärvestä, joka sijaitsee Joensuun Enossa. Vesistöviranomaisten valitsemaa pääuoman yläjuoksua ei ole merkitty mihinkään lähteeseen, mutta se voidaan päätellä vesistön valuma-alueiden laajuudesta.[6][10][11]
Kun vesistöviranomaiset ovat antaneet valuma-alueille vesistötunnuksia, aloitetaan yleensä pääuoman vesistöistä. Siksi Jänisjoen alajuoksulla on käytössä tunnukset Jänisjoen alue (01.01), josta Venäjän puolisen osan tunnus on 01.011R. Sen pohjoispuolella sijaitsee Jänisjokeen liittyvä Loitimon alue (01.02), ja tämän pohjoispuolella Haarajoen alue (01.03). Laatokasta alkaen kuuluu pääuomaa Jänisjoen alajuoksu, Jänisjärvi, Jänisjoen keskijuoksu, Tanikka, Melakko ja Loitimo. Jänisjoen yläjuoksu alkaa Loitimolta ja ylös mentäessä uoman vesistöreittiin kuuluu Jänisjoki, Koverojärvi, Jänisjoki, Kortejärvi ja Jänisjoki.[6][12][10][6]
Aittojärvi sijaitsee Haarajoen alueella, johon yhtyy yksi vesistöalue Sonkajärven valuma-alue (01.04). Se lienee pääuoman aluetta numeroinninkin perusteella, joten valuma-alueen pääuomaksi voidaan valita yläjuoksulle mentäessä vesistöreitti Pulliaisjoki. Se yhtyy Jänisjokeen parisataa metriä Aittojärven alapuolelta. Vesireittiin kuuluu Pulliaisjoki, Revon Sonkaja, Jormonjoki, Sonkajanrannanjärvi, Sonkajanjoki, Sonkajanjärvi, Onkilamminpuro ja Onkilampi. Tässä ei tutkita enää ylipuolisten suo-ojien kulkua.[6][11]
Valuma-alueen rakenne
Jänsijoen alajuoksun ja Jänisjärven lähialue
Jänisjoen valuma-alue voidaan jakaa ala-, keski- ja yläjuoksun alueiksi rajoina esimerkiksi Jänisjärvi ja Loitimo. Alajuoksulla sijaitsesivat Jänisjärvi ja sen alapuoliset osat Laatokkaan asti. Alajuoksun alue kuuluu suomalaisten vesistöviranomaisten merkitsemään vesistöalueeseen 01.011R. Siellä Jänisjoen merkittävimmät sivujoet ovat Retuoja, Alatsoja ja Löytöoja (ven. Риэни-оя, Rienioja). Näiden valuma-alueiden pinta-aloja ei ole tiedossa. Jänisjärveen laskee idästä tuleva Ulmosenjoki, joka virtaa viereisen Suistamonjärven läpi. Jänisjärven itärantaan laskee myös Lohjanpuro, Kivioja, Veljakanjoki ja Soanjoki. Länsirannan länsipuolelle jää järven valuma-aluetta hyvin vähän. Sinne laskee Leppäojan lisäksi vain jokunen lyhyt oja. Jänisjärven pohjoiseen lahteen, eli Pienen Jänisjärveen, laskee vielä pohjoisesta tuleva Kiekuanjoki.[10][13]
Jänisjoen keskijuoksun alue
Jänisjoen keskijuoksun osuudeksi valitaan tässä esityksessä Jänisjärven ja Loitiomon välinen osuus. Siitä kuuluu Venäjälle noin viisi kilometriä ja Suomelle noin 48 kilometriä. Venäjän puoli valuma-alueesta on vesistöviranomaisten merkinnöissä alue 01.01R ja Suomen puolella Jänisjoen alue (01.01). Jänisjoen alueeseen kuuluu myös joitakin pitkiä sivu-uomia, joiden valuma-alueita ei ole eritelty omiksi valuma-alueikseen. Sellaisia ovat Suomen puolella esimerkiksi Porttipuro, Kemppaanjoki ja Kangasjoki.[12][6][14]
Venäjän puolella virtaa Juuvanjoki, joka virtaa valtioiden välisen rajan suuntaisena ja yhtyy Jänisjokeen idästä päin. Se yhtyy Jänisjokeen Venäjän puolella kohdassa, jossa joki virtaa rajajokena. Juuvanjoen valuma-aluetta kutsutaan Suomessa Ryösiönjoen valuma-alueeksi (01.09), joka jaetaan valtioiden välisen rajan takia kaksiosaiseksi alueeksi. Juuvanjoen valuma-alueen pohjoiset osat ulottuvat Suomen puolelle ja niihin viitataan nimellä Kaustajärven alue (01.091) ja jonka Venäjän puoleisestä osasta käytetään tunnusta 01.091R. Alajuoksulla sijaitsevan Ryösiönjoen yläosan valuma-alueen (01.092) venäläisestä osasta käytetään tunnusta 01.092R.[12][6][15]
Keskijuoksun suomalaisia sivujokia on Suonpäänjoki. Suonpäänjoen valuma-alue (01.05), joka muodostuu Suompäänjoesta ja sen sivujoista. Sen valuma-alueen pituus on 20 kilometriä, mutta se on myös kapea. Jänisjokeen yhtyy pohjoisempana vielä Viesmonjoki, jonka Viesimonjoen valuma-alue (01.06). Sen vastaava pituus on 30 kilometriä, mutta tämäkin valuma-alue on kapea.[12][6][16][17]
Loitimon alueen ympäristö
Loitomon järven alueeseen (01.02) kuuluvat ne järven laskevat pienet ojat ja joet, joille viranomaiset eivät ole muodostaneet erillistä valuma-aluetta. Pieniä jokia ovat esimerkiksi Melakkoon laskeva Melapuro ja Loitimoon laskevat Mustapuro ja Oskonlammen puro. Loitimon kaakkoispäähän laskeva Vekarusjoki on edellisiä puroja suurempi joki, joka laskee Loitimon Kivijärven kautta. Vekarusjoen yläjuoksua kutsutaan Kotajoeksi ja vesireitillä on muutama järvimäinen ja leveämpi osuus. Laajin järvi on viimeisenä Öllölänjärvi, jonka kaakkoispäässä on Onnenvirta. Onnenvirtaan tulee vesitäydennystä kaakosta päin Korpijärven valuma-alueelta (01.08), jonka kaukaisimmat purot virtaavat myös Venäjällä. Loitimon kaakkoispäähän tulevat Rekijoea myöten Eimisjärven valuma-alueen (01.07) vedet käyden ensin Kaatiojärven ja sitten Ylä-Lehmojärven kautta.[6][18][19][20]
Korpijärven valuma-alueen (01.08) alaraja on siis Onnenvirta, joka laskee Korpijärven rajajärvestä. Järven tulee sekä suomalaisia että venäläisiä jokia. Valuma-alue on jaettu ensin kolmeen osaan, jotka on jaettu valtioiden kesken vielä kahtia. Korpijärven alueen (01.081) venäläistä osaa kutsutaan Venäjän alueeksi (01.081R), Tsiikonjoen valuma-alueen (01.082) venäläistä osaa Venäjän alueeksi (01.082R) ja niiden Korpijärveen laskevien venäläisten jokien yhteisen osan suomalaista osaa kutsutaan Ruokopuron valuma-alueeksi (01.083) ja venäläistä osaa merkitään tunnuksella 01.081R. Korpijärveen laskevat ainakin Tsiikonjoki ja Sytiviermänjoki. Korpijärvestä laskee pois toinenkin laskujoki Kanavajoki, joka kuuluu Juuvanjoen valuma-alueeseen. Korpijärvi on siten bifurkaatiojärvi.[18][20]
Eimisjärven valuma-alueella (01.07) alajuoksun pääuoman muodostaa Kinnasjärvestä alkava Mäntyjoki ja siitä jatkava Rekijoki. Ontonpuro yhtyy tähän pääuomaan koillisesta päin. Kinnasjärveen tulee uoma Riuttasen suunnalta, johon laskee Jyrkkäkosken joki. Sen yläpuolella sijaitsee Ala-Hurttanen, johon laskee pohjoisesta tuleva Härköpuro ja kaakosta tuleva Hurttasten uoma Pirttijärvestä. Tähän viimeiseen uomaan yhtyy pohjoisesta Heinäjoki ja Pirttijärveen idästä lähestyvä Polvijoki. Polvijoen yläjuoksulla on vielä Jänisjoki ja Kauniinjoki, jotka keräävät alajuoksulle valuma-alueen itäosan vedet.[18][19]
Haarajoen alue
Haarajoen alueen (01.03) alaraja sijaitsee Loitimojärven pohjoisrannassa, jonne Jänisjoen yläjuoksun uoma laskee. Jänisjoen varsi ylös kantatien 74 sillalle ja joenvarren lähialueet kuuluvat Koveronjärven alueeseen (01.031). Haarajoen alueen nimi tulee lyhyestä Haarajoen uomasta, joka liittää Haarajärven Jänisjokeen viisi kilometriä Loitimolta pohjoiseen. Ensimmäinen sivujoki Koskutjoki laskee juuri tähän Haarajärveen. Koskutjoki tulee siihen lännestä ja se muodostaa Koskutjoen alueen (01.032), joka saa Palojärven kohdalla yläjuoksulta jatkeeksi Palojärven alueen (01.033) ja Ylisen valuma-alueen (01.034). Seuraava sivujoki on Kuuspuro, joka yhtyy Jänisjokeen kilometrin edellistä jokea ylempänä ja joka muodostaa Kuuspuron valuma-alueen (01.035). Jänisjoki muodostaa ylempänä suvantojärven Koverojärven. Sen eteläpuolella sijaitsee Koveron Lastujärvi, joka on salmen kautta yhteydessä Koverojärveen. Siihen laskee idästä Vilvasjoki, jonka laskukohta sijaitsee järven etelärannassa. Koveron Lastujärven valuma-alueeseen (01.036) kuuluu sekä nimikkojärven lähialue että Vilvasjoen valuma-alue.[21]
Sonkajärven valuma-alue
Sonkajärven valuma-alue (01.04) muodostaa Jänisjoen vesistöalueen pohjoisosan. Se alkaa Jänisjoen varresta kantatien 74 sillalta. Joki virtaa sillan pohjoispuolella Kortejärven läpi ja tästä on valuma-alueen alaosa Kortejärven alue (01.041) saanut nimensä. Alueella sijaitsee Aittojärvi, josta Jänisjoki katsotaan alkavan. Tässä kohdassa yhtyy Pulliaisjoki Jänisjokeen ja Pulliaisjoen alue (01.046) levittäytyy täältä itään päin, jossa Sonkajanjoen valuma-alue (01.047) liittyy siihen. Aittojärven pohjoispuolella sijaitsee Poikellusjärvi, joka aloittaa täällä seuraavan Poikelluksen alueen (01.042). Se jää Sonkajärven valuma-alueen keskiöön ja muut latvavesien valuma-alueet liittyvät siihen. Poikelluksen alueeseen laskee lännestä tuleva Kotajoki, joka muodostaa Kotajoen valuma-alueen (01.044). Vaikka Pihlajajoki laskee Poikellukseen, kuuluu se vielä tähän samaan alueeseen. Vasta ylempänä yhtyvät Pihlajajokeen Yläjoen valuma-alue (01.043) ja Kontiojoen valuma-alue (01.045).[22]
Jänisjoen pääuoman sivu-uomia
Jänisjoen sivu-uomia
| Sivu-uoman nimi suom. |
Nimi ven. |
Jänisjoen kohta |
Etäisyys Laatokasta (km) |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| laskee Laatokkaan | |||||||
| Retuoja | Retuoja (Рету-оя) | alajuoksu | 2 | 11 | 2,1,2,1,1,–,– | ||
| Öllöoja | alajuoksu | 2,–,2,–,–,–,– | |||||
| Alatsoja | Alatsoja (Алатс-оя) | alajuoksu | 12 | 14 | 2,1,2,1,1,–,– | ||
| Löytöoja | Rienioja (Риэниоя) | alajuoksu | 16 | 14 | 2,1,2,1,1,–,– | ||
| Savioja | alajuoksu | 2,–,2,–,–,–,– | |||||
| Sahrajoki | Jänisjärvi | 2,–,2,–,–,–,– | |||||
| Ulmosenjoki | Ulmosenjoki (Улмосенйоки) | Jänisjärvi | 22 | 204 | 2,–,2,–,7,–,7 | ||
| Lohjanpuro | Lohjanpuro (Лохьянпуро) | Jänisjärvi | 11 | 2,–,2,–,7,–,– | |||
| Veljakanjoki | Veljakanjoki (Вельяканйоки) | Jänisjärvi | 18 | 2,–,2,–,7,–,– | |||
| Soanjoki | Soanjoki (Соанйоки) | Jänisjärvi | 27 | 1,3 | 126 | 2,–,2,–,4,4,4 | |
| Leppäoja | Leppjaoja (Леппяоя) | Jänisjärvi | 12 | 2,–,2,–,7,–,– | |||
| Papinoja | Jänisjärvi | 2,–,2,–,–,–,– | |||||
| Kiekuanjoki | Kiekuanjoki (Киекуанйоки) | Jänisjärvi | 10 | 2,1,2,–,1,–,– | |||
| Juuvanjoki | Juuvanjoki (Юуванйоки) | keskijuoksu | 72 | 48 | 7,8 | 692 | 2,1,2,1,1,4,1 |
| Suomen ja Venäjän valtionraja (noin 72 kilometriä Laatokasta) | |||||||
| Kangasjoki | keskijuoksu | 21 | 113 | 3,–,3,–,5,–,6 | |||
| Suonpäänjoki | keskijuoksu | 44 | 116 | 3,–,3,–,5,–,6 | |||
| Viesimonjoki | keskijuoksu | 37 | 192 | 3,–,3,–,5,–,6 | |||
| Melapuro | Melakko | 3,–,3,–,–,–,– | |||||
| Vekarusjoki | Loitimo | 13 | 490 | 3,–,3,–,5,–,6 | |||
| Kuuttijoki | Loitimo | 3,–,3,–,–,–,– | |||||
| Rekijoki | Loitimo | 15 | 328 | 3,–,3,–,5,–,6 | |||
| Koskutjoki | yläjuoksu | 113 | 3,–,3,–,–,–,6 | ||||
| Kuuspuro | yläjuoksu | 31 | 3,–,3,–,–,–,6 | ||||
| Vilvasjoki | Koveron Lastujärvi | 58 | 3,–,3,–,–,–,6 | ||||
| Karjapuro | yläjuoksu | 13 | 3,–,3,–,–,–,6 | ||||
| Pulliaisjoki | yläjuoksu | 104 | 3,–,3,–,–,–,6 | ||||
| Joutenjoki | yläjuoksu | 192 | 3,–,3,–,–,–,6 | ||||
| alkaa Aittojärvestä (noin 150 kilometriä Laatokasta) | |||||||
Lähteet: 1 = luettu Venäjän vesistörekisterin tietokannasta [13], 2 = luettu Karjalan karta- verkkopalvelusta [10], 3 = luettu Kansalaisen karttapalvelusta [12], 4 = luettu Wikipedian suomenkielisestä artikkelista, 5 = [23], 6 = mitattu SYKEn Paikkatietoikkunalla [24], 7 = selvitys [25].
Pääuoman yläjuoksun sivu-uomia
| Sivu-uoman nimi suom. |
Pääuoman kohta |
Etäisyys Laatokasta (km) |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| pääuoma yhtyy Jänisjokeen (noin 150 kilometriä Laatokasta) | |||||||
| Kiimapuro | Jormonjoki | 1,–,1,–,–,–,– | |||||
| Katajapuro | Yläselkä | 1,–,1,–,–,–,– | |||||
| Miikkulanpuro | Sonkajanjoki | 1,–,1,–,–,–,– | |||||
| Kylmäoja | Sonkajanjoki | 1,–,1,–,–,–,– | |||||
| Pertapuro | Sonkajanjärvi | 1,–,1,–,–,–,– | |||||
| pääuoma alkaa Onkilammesta (noin 170 kilometriä Laatokasta) | |||||||
Lähteet: 1 = luettu Kansalaisen karttapalvelusta [11], 2 = luettu Wikipedian suomenkielisestä artikkelista.
Katso myös
Huomioita
- Pääuoman pituus on määritelty artikkelin Jänisjoki kappaleessa Pääuoman kuvailua.
Lähteet
- Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- Jänisjoen vesistöalue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 9.4.2023.
- ”Part IV, Chapter 8”, Drainage Basin of The Baltic Sea. Second Assessment of Transboundary Rivers, Lakes and Groundwaters. UNECE, 2011. verkkosivu (PDF) (viitattu 7.4.2023). (englanniksi)
- Suomen rajavesistöt (PDF) Suomalais-venäläinen rajavesikomissio. Arkistoitu 27.11.2013. Viitattu 14.2.2023.
- Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- Jänisjoen vesistö (01) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.1.2022.
- Vuoksen vesistö (04) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.1.2022.
- Kiteenjoen–Tohmajoen vesistö (02) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.1.2022.
- Vuoksen vesienhoitoalue Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.1.2022.
- Jänisjoki. Kartassa: Topografinen kartta 1:100 000. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa (viitattu 17.1.2022)
- Aittojärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.1.2022.
- Värtsilä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.1.2022.
- Jänisjoki (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 27.1.2022. (venäjäksi)
- Jänisjoen alue (01.01) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.1.2022.
- Ryösiönjoen valuma-alue (01.09) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.1.2022.
- Suonpäänjoen valuma-alue (01.05) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.1.2022.
- Viesimonjoen valuma-alue (01.06) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.1.2022.
- Loitimon alue (01.02) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.1.2022.
- Eimisjärven valuma-alue (01.07) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.1.2022.
- Korpijärven valuma-alue (01.08) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.1.2022.
- Haarajoen alue (01.03) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.1.2022.
- Sonkajärven valuma-alue (01.04) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.1.2022.
- Paajanen, Mervi: Ehdotus Kitee-Jänisjoen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus. Viitattu 27.1.2022.
- Paikkatietoikkuna (tuoteseloste), Maanmittauslaitos, Viitattu ja katsottu 27.1.2022
- Gorbatsev, Stanislav & Ivanter, Dmitrij: Ученые записки Петрозаводского государственного университета (suom. Petroskoin valtionyliopiston tieteelliset artikkelit), 2008, 30. vsk, nro 4, s. 41–51. Petroskoi, Venäjä: Petroskoin valtionyliopisto. ISSN 1994-5973. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 27.1.2022. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
- Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona, GTK, 2004