Jämsänvesi–Petäjävesi

Jämsänvesi–Petäjävesi on 9,4 kilometriä pitkä, 4,6 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 883 hehtaaria eli 8,8 neliökilometriä. Se muodostuu viidestä järvenosasta, jotka ovat yhteydessä toisiinsa kapeiden salmien kautta. Pohjoisin järvenosa Jämsänvesi sijaitsee kirkonkylän länsipuolella. Sen erottaa järven eteläosista valtatien 23 silta. Jämsänvesi on 3,7 kilometriä pitkä ja 1,1 kilometriä leveä. Sen eteläosien salmet ovat matalat ja mutkaiset. Kirkkolahdella sijaitsee Petäjäveden kirkko ja järven vastaranassa Petäjäveden vanha kirkko, joka on maailmanperintökohde. Järven ylittää täällä myös Haapamäki–Jyväskylä-rautatie. Valtatien eteläpuolella sijaitsee Petäjävesi, joka on 5,8 kilometriä pitkä ja 2,1 kilometriä leveä. Petäjävedessä on niemiä, lahtia ja suuria saaria, joten järvenosan leveysvaikutelma on kapeampi. Leveimmillään se on Mustaselän kohdalla, missä leveyttä on 800 metriä. Suurimmat niemet ovat Kirrinniemi, Nuottiniemi ja Mataraniemi, joka on yli kolmanneksen Petäjäveden pituudesta. Kirrinniemen taakse jää piiloon Kirrinjärvi, joka luetaan mukaan Petäjäveteen. Järvialtaiden välissä on kapea salmi, jonka ylittää yksityistien silta. Petäjäveden itäpuolella on Kelvejärvi, joka huolimatta kapeasta salmestaan kuuluu mukaan Petäjäveteen. Viides järvenosa sijaitsee Petäjäveden kaakkoispuolella. Se on Karikkoselkä ja siitä pohjoiseen työntyvä kolmikilometrinen Petäälahti. Itse Karikkoselkä on pyöreän muotoinen järvenselkä, jonka halkaisija on 1,5 kilometriä. Karikkoselän muoto selittyy sillä, että se on kraatterijärvi. Karikkoselkä virtaa Autionsalmesta Petäjäveden Hirvilahteen. Petäjävesi jatkuu vielä etelään Kaunikilahteen. Siellä järven melkein katkaisee harjumuodostuma, jonka vastakkaisilta rannoilta työntyvät kapeat ja pitkät niemet melkein sulkevat taakseen lahdenpohjukan. Täältä Jämsän reitti jatkuu Piesalanjokena Suoliveteen. Järven rannat ovat pääasiassa loivarinteisiä ja järven rannat ovat matalia. Järvelle näkyviä mäkiä on vain muutama, vaikka seutu on mäki- ja vuorimaata. Itärannan yli 170 metrin korkeuteen mpy. kohoava Vekarisvuori näkyy ainakin Petäälahdelle ja Kelvejärvelle. Länsipuolella kohoaa leveä Lapinmäki, jonka 180 metrin korkeuteen kohoava harjanne erottuu järvelle heikommin. Jämsänveden itärannasta erottuu Olkkosvuoren jyrkät kalliorinteet.[1][2][5][6]

Järvellä on 37 saarta, joiden yhteispinta-ala on 21,01 hehtaaria eli noin 2,3 prosenttia järvestä. Saarista Kirrinjärven Vasikkasaari, Mustaselän Selkäsaari, Peltosaari ja Kuoliosaari ovat yli hehtaarin suuruisia. Muista saarista on 32 yli aarin kokoisia ja yksi alle aarin kokoinen. Jämsänvedellä sijaitsee Paiskarinsaari ja Paiskarinkivet. Petäjäveden pohjoisosan salmissa sijaitsee Solikkosaari, joka yli 700 metriä pitkä vedenalainen harju. Harju jatkuu etelässä harjujaksona, joka osaltaan patoaa Kelvejärven, muodostaa Kuoliosaaren, Varissaaret, Mataraniemen harjut ja niemet sekä Majaniemen ja Kaunikkilahden niemen.[7] Kirrinjärvessä on vielä Aittosaari ja Pyttysaari. Mataraniemen itäpuolinen salmi on Lehmänkurkku, joka eteläpuolella ovat pienet Ryssäsaari ja Pirkonsaari. Karikkoselän itärannassa sijaitsevat Levänsaaret ja Petäälahdella Koirasaari.[1][2]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 37,2 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0372 kuutiokilometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 4,2 metriä. Jämsänvedessä on 10,6 metriä syvää. Sen syvänne sijaitsee Olkkosvuoren edustalla. Siltojen välisellä alueella on vaivoin kaksi metriä syvää. Kirrinjärvellä on 4,3 metriä ja Kelvejärvi 3,9 metriä syvää. Mustaselkä syvenee vasta Selkäsaaren ja Kuoliosaasen eteläpuolella, missä sijaitsee 12-metrinen pienialainen syvänne. Lehmänkurkku ja Hirvilahti kohtaavat Pirkonsaaren koillispuolella, jossa on 13 metriä syvää. Järvi on yleensä alle viisi metriä syvä, mutta poikkeus on Karikkoselkä. Petäjäveden syvin kohta sijaitsee Karikkoselän syvänteessä Hassulanniemen eteläpuolella, missä on 26,6 metriä syvää [8].[1][2]

Järven rantaviivan pituus on 79,2 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 9,7 kilometriä. Kirkonkylän asuinalueet ulottuvat lähinnä Jämsänveden itärantaan. Asutus on levinnyt etelään ja lähestyy jo Kelvejärven rantaa. Asuinalueet on rakennettu moreeni- ja harjualueelle. Valtatien 23 ja rautatien lisäksi järven salmia ylittävät pienet yksityistiet Kirrinjärvellä, Kelvejärvellä ja Karikkoselän Autionsalmella. Järven eteläosat pystyy kiertämään kirkonkylältä alkavia teitä pitkin. Valtatieltä alkaa etelään päin järven länsirantoja seuraavat ensin seututie 604 ja sitten seututie 607, josta haarautuu pieni kylätie järven itäpuolelle ja takaisin kirkonkylälle. Tie haarautuu niin, että läntinen haara ylittää Autionsalmen ja kulkee Karikonkylän kautta valtatielle, ja itäinen haara kiertää Karikkoselän, ylittää Könkköjoen ja saapuu valtatielle Oiniemessä. Jämsänveden pohjoisosien rannat eivät ole saavutettavissa yleisiä teitä pitkin. Kirkonkylältä alkaa luoteeseen pohjanmaalle johtava valtatie 18, mutta se kulkee etäällä järvenrannasta. Taajama-asutus on keskittynyt Jämsänveden itärannoille. Se jakautuu Olkkolanrinteen, Hätälänmäen, Miilulammen, Litman, Kapakallion ja Salmelan alueisiin. Muualla on haja-asutusta peltomaisemien keskellä. Se keskittyy Piesalankylän ja Karikonkylän kulmakunnille, mutta esimerkiksi Kirrinjärven rannat ovat kiinteästi asuttuja. Vapaa-ajan asuntoja on harvakseltaan.[1][2]

• 
  Kirkonkylän uimaranta Jämsänvedellä
• 
  Kirkonkylän rantaa Rantien varrella
• 
  Veneranta Miilalahden radanvarressa
• 
  Näkymä rautatiesillalle Siltatien suunnalta
• 
  Peltosaaren silta
• 
  Vanha kirkko kuvattuna valtatien sillalta

Järvi lämpötilakerrostuu ainakin loppukesällä. Vedenlaatua on arvioitu monessa yhteydessä. Järven vesi on humuspitoista johtuen valuma-alueella 1980-luvulla tehdyistä suonojituksista. Suo- ja metsäojista valuu vesistöön ravinteita ja väriä. Veden väriluku on vaihdellut 120–200 mgPt. Ojitukset vaikuttavat edelleen järveen etenkin sateisina kesinä. Järven itärannassa on Petäjäveden jätevedenpuhdistamo, jonka puhdistetut vedet johdetaan putkella järvenpohjaan Selkäsaaren itäpuolelle. Järvi on nykyään rehevä ja osittain sisäkuormitteinen, mutta sen käyttökelpoisuusluokitus on tyydyttävä.[9]

Karikkoselkä on kraatterijärvi.

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) Petäjäveden alueella (14.53), jonka Petäjäveden lähialueeseen (14.531) järvi kuuluu. Järvi on Jämsän reitin läpivirtausjärvi. Pohjoisesta tuleva Pengerjoen valuma-alueen (14.54) laskujoki Pengerjoki laskee Jämsänveden pohjoispäähän ja koillisesta tuleva Ala-Kintauksen valuma-alueen (14.55) Könkköjoki laskee Karikkoselkään. Näiden jokien lisäksi järveen tulee pienempiä jokia ja ojia. Jämsänveteen laskee idästä tuleva Ihokkijoki, joka on Lammasjoen valuma-alueen (14.534) laskujoki, ja lännestä laskeva Haapapuron valuma-alueen (14.533) Haapapuro, lounaasta tuleva Tervapuron valuma-alueen (14.532) Tervapuro. Lammaspuron valuma-alueen lähin järvi Rajalampi (16 hehtaaria, ha), ja Tervapuron valuma-alueen ainoa lampi Tervalampi (7 ha). Karikkoselkään laskevat Levänpuron valuma-alueen (14.535) Levänpuro ja Hortelinjoen valuma-alueen (14.536) Selänjoki eli ylempänä Hortelinjoki. Hortelinjoen valuma-alueella sijaitsevat Maakeskinen (51 ha, eteläinen) ja Maakeskinen (38 ha, pohjoinen).[1][10]

Järven vedenpinnan korkeus on 111,1 metriä mpy, joka on 2,6 metriä ylempänä kuin Suoliveden pinta. Järvien välinen laskujoki Piesalanjoki putoaa 1,7 kilometrin matkalla 2,6 metriä, jolloin sen kaltevuudeksi tulee 1,53 metriä kilometrille. Joen, ja samalla Petäjäveden, valuma-alueen pinta-ala on 747 neliökilometriä ja joen keskivirtaama on noin 6,5 kuutiometriä sekunnissa [3].[1][10]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jämsänvesi-Petäjävesi Wikimedia Commonsissa