Kurt Jäger

Kurt Gustav Otto Jäger (sukunimi alun perin Jaeger; 14. lokakuuta 1898 Berliini, Saksa – 10. joulukuuta 1965 Helsinki) oli saksalaissyntyinen elokuvaaja, elokuvatuottaja ja elokuvatekniikan kehittäjä, joka asui Suomessa 1920-luvun alusta lähtien.

Kurt Jäger
Kurt Jäger.
Henkilötiedot
Syntynyt	14. lokakuuta 1898 Berliini, Saksa
Kuollut	10. joulukuuta 1965 (67 vuotta) Helsinki
Ammatti	elokuvaaja elokuvatuottaja elokuvaohjaaja
Ohjaaja
Tunnetuimmat ohjaukset	Elämän maantiellä
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Jäger saapui Suomeen vastaperustetun Suomi-Filmin elokuvalaboratorion johtajaksi ja pääkuvaajaksi. Hän kuvasi 1920-luvulla useita suomalaisia kokoillan elokuvia.

Äänielokuvaan siirryttäessä Jäger kehitti elokuvateattereita varten Jägerphon-äänentoistomenetelmän 1929 ja äänielokuvausta varten Jägerton-äänimenetelmän 1931. Jäger toimi 1930- ja 1940-luvuilla elokuvatuottajana ja tuotti yhteensä kymmenen pitkää elokuvaa yhtiönsä Jäger Filmi nimissä. Monet Jägerin tuottamista elokuvista tuhoutuivat Adams Filmin varaston tulipalossa Helsingin Kaisaniemenkadulla vuonna 1959. Osasta niistä on kuitenkin löytynyt esityskopioita myöhemmin: Isoviha-elokuvan kopio löytyi Ruotsista, ja Michiganista Yhdysvalloista löytyi kopiot Elinan surma ja Tukkijoella-elokuvista. Kadonneiden joukossa on Rakkautensa uhri, joka jäi suunnitelmista huolimatta Jägerin yhtiön viimeiseksi elokuvaksi[1].

Jatkosodan päätyttyä Saksan kansalainen Jäger joutui joksikin aikaa internointileirille. Hän sai Suomen kansalaisuuden 1948.[2]

Maija-Liisa Wassmund teki 1994 Kurt Jägerin elämästä lyhyen dokumenttielokuvan Kurt Jäger – erään vierasmaalaisen tarina, jota esimerkiksi Yleisradio on esittänyt muutaman kerran.[2]