Jäästadion (Davos)

Davosin jäästadion on sveitsiläisen Davosin kaupungin keskusta-alueella sijaitseva urheilualue. Se on ollut kuuluisa hyvästä luonnonjäästään 1800-luvun lopulta lähtien. Jäästadionin kilpailumuotoja ovat olleet pikaluistelu, jääkiekko, taitoluistelu ja jääpallo. Nykyään alueen merkittävin urheilulaitos on pääasiassa jääkiekon käytössä oleva Vaillant Arena. Luonnonjääkenttä on edelleen olemassa, mutta lähinnä vapaa-ajanluistelijoiden käytössä.[1] Käyttöaika luonnonjäälle on joulukuun puolivälistä helmikuun loppuun.[2]

Jäästadion
Rakennuksen tiedot
Sijainti Talstrasse 41, Davos Platz, Davos, Graubünden, Sveitsi
Avattu 1891, Tekojäärata: 1960, Ulkoradan korjaukset: 1970, jäähallin eli Vaillant Arenan rakennus: 1979, jäähallin korjaukseet: 1981, 1998, 2005, 2006
Omistaja Davosin kaupunki
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pikaluistelu

Davosin jäästadion oli tunnettu huipputuloksia mahdollistavana pikaluisteluareenana aina 1970-luvulle. Sen jälkeen pikaluistelun käyttöön rakennetut tekojäät ja hallit ovat olleet pikaluistelun suurtapahtumien kisapaikkoina. Davosin jäästadionilla on olleet enää Sveitsin omien pikaluistelijoiden tapahtumat. Suomalaisittain tunnetuimpia pikaluistelijoita, joiden ura liittyy Davosin jäästadioniin on 1920-luvun maailmanhuippu Clas Thunberg, joka kilpaili useita kertoja jäästadionilla ja saavutti mestaruuksia ja teki ennätyksiä tällä areenalla.[3]

Davosin jäästadion noin vuonna 1915.

Davosin jäästadionilla tehdyt pikaluistelun ME:t
Clas Thunberg vuonna 1924 - hän teki Davosin jäästadionilla vuonna 1930 1 000 metrillä ennätyksen, joka oli voimassa 25 vuotta. Thunberg voitti Davosin jäästadionilla maailmanmestaruuden 1928 ja Euroopan mestaruuden 1932.

500 m

1000 m
  • 1.38,0 – Peder Østlund – 16. tammikuuta 1899. Ensimmäinen 1000 metrin ME.
  • 1.31,8 – Oscar Mathisen – 30. tammikuuta 1909. Ennätys kesti 21 vuotta.
  • 1.28,4 – Clas Thunberg – 11. tammikuuta 1930. Ensimmäinen 1.30:n alitus. Ennätys kesti 25 vuotta.
  • 1.38,8 – Laila Schou Nilsen – 31. tammikuuta 1937. Ensimmäinen 1.40:n alitus. Ennätys kesti 14 vuotta.
  • 1.20,6 – Ard Schenk – 5. helmikuuta 1968.
  • 1.19,2 – Ivar Eriksen – 15. tammikuuta 1971.
  • 1.17,6 – Lasse Efskind – 13. tammikuuta 1973.
  • 1.13,60 – Eric Heiden – 13. tammikuuta 1980. Heiden paransi ennätystä 1,39 sekunnilla.
  • 1.13,39 – Gaetan Boucher – 31. tammikuuta 1981.
Davosin jäästadionilla järjestettiin vuonna 1908 MM-kisat. Kuvassa kisoihin osallistuneita norjalaisia pikaluistelijoita, Sigurd Mathisen, Martin Sæterhaug ja Oscar Mathisen. Heistä Oscar Mathisen otti mestaruuden. Mathisen luisteli myöhemmin Davosin jäästadionilla tammikuussa 1914 1 500 metrillä ME:n, joka kesti 23 vuotta aina vuoteen 1937.

1500 m
  • 2.23,6 – Peder Østlund – 7. helmikuuta 1898.
  • 2.22,6 – Peder Østlund – 11. helmikuuta 1900. Ennätys kesti 8 vuotta.
  • 2.20,8 – Oscar Mathisen – 9. helmikuuta 1908.
  • 2.20,6 – Oscar Mathisen – 30. tammikuuta 1910. Ennätys kesti 4 vuotta.
  • 2.17,4 – Oscar Mathisen – 18. tammikuuta 1914.
  • 2.17,4 – Oscar Mathisen – 18. tammikuuta 1914. Paransi entistä ennätystä 2 sekunnilla. Ennätys kesti 23 vuotta.
  • 2.14,9 – Michael Staksrud – 31. tammikuuta 1937. Oscar Mathisenin 23 vanhan ennätyksen parannus 2,5 sekunnilla.
  • 2.13,8 – Hans Engnestangen – 29. tammikuuta 1939. Ennätys kesti 13 vuotta.
  • 2.13,8 – Hans Engnestangen – 29. tammikuuta 1939. Ennätys kesti 13 vuotta.
  • 2.09.1 - Juri Mihailov – 20. tammikuuta 1956
  • 2.06.2 - Ard Schenk – 26. tammikuuta 1966
  • 2.02.5 - Magne Thomassen – 5. helmikuuta 1968
  • 2.02.0 - Kees Verkerk – 9. helmikuuta 1969
  • 1.58,7 – Ard Schenk – 16. tammikuuta 1971. Ensimmäinen 2 minuutin alitus.
  • 1.54,79 – Eric Heiden – 19. tammikuuta 1980. Ensimmäinen 1.55 alitus.

3 000 m
Norjan Laila Schou Nielsen teki Davosissa kaikilla matkoilla (500 m, 1 000m, 3 000m ja 5 000m) ME:t voittaessaan naisten maailmanmestaruuden tammikuussa 1937.

5 000 m
  • 8.36,6 – Oscar Mathisen – 17. tammikuuta 1914. Ennätys kesti 12 vuotta.
  • 8.24,2 – Ivar Ballangrud – 19. tammikuuta 1929.
  • 8.21,6 – Ivar Ballangrud – 11. tammikuuta 1930.
  • 8.19,2 – Siem Heiden – 22. tammikuuta 1933.
  • 9.28,3 – Laila Schou Nilsen – 31. tammikuuta 1937. Ennätys kesti 12 vuotta.
  • 8.13,7 – Åke Seyffarth – 3. helmikuuta 1941. Ennätys kesti 8 vuotta.
  • 8.13,5 – Kornél Pajor – 5. helmikuuta 1949.
  • 7.07,82 – Hans van Helden – 30. tammikuuta 1976.

10 000 m
  • 17.50,6 – Peder Østlund – 19. helmikuuta 1900. Ennätys kesti 12 vuotta.
  • 17.17,4 – Armand Carlsen – 5. helmikuuta 1928. Ennätys kesti 10 vuotta.
  • 17.14,4 – Ivar Ballangrud – 6. helmikuuta 1938. Ennätys kesti 10 vuotta.
  • 16.57,4 – Hjalmar Andersen – 6. helmikuuta 1949. Ensimmäinen 17 minuutin alitus.

Davosin jäästadionilla järjestetyt pikaluistelun maailmanmestaruuskisat

Naisten yleisluistelun maailmanmestaruuskilpailut on järjestetty kerran Davosin jäästadionilla eli vuonna 1937, jolloin mestari oli Norjan Laila Schou Nilsen.

Davosin jäästadionilla järjestetyt pikaluistelun Euroopan mestaruuskisat

Jääkiekko
Joulun–uudenvuoden aikana pelattava Spengler cup on ollut suosittu urheilutapahtuma jäästadionin alueella – ensin ulkokentällä ja myöhemmin Vaillant Arenalla. Kuva vuodelta 2007.

Alueella on ollut luonnonjääkaukalo, joka sai tekojään 1960. Vuonna 1970 tekojääkenttä katettiin auringon paisteen ehkäisemiseksi. Vuonna 1979 alueelle rakennettiin jääkiekkoa ja taitoluistelua varten halli, nykyään nimellä Vaillant Arena, jonka yleisömäärä on yli 7 000. Areena urheilullinen pääkäyttäjä on Sveitsin pääsarjassa pelaava HC Davos.[4] Tunnetuin Vaillant Areenan suomalaispelaaja on ollut Petteri Nummelin, joka pelasi vuodet 1997–2000 Davosissa. Vuonna 2018 KalPa Kuopiosta voitti ensimmäisenä suomalaisjoukkueena Spengler Cupin.

Pääartikkeli: Vaillant Arena

Kansainvälisesti Davosin jääkiekko on tunnettu joulun–uudenvuoden ajan turnauksesta Spengler Cup, joka aloitettiin vuonna 1923. Nykyään Spengler Cupista on muodostunut Sveitsin toiseksi suurin urheilutapahtuma (tenniksen ATP-turnauksen jälkeen) vuosittaisella 8,5 miljoonan Sveitsin frangin budjetillaan. Turnaus televisioidaan suorana viiteen maahan ja paikalla on turnauksen aikana noin 80 000 katsojan lisäksi myös 200 median edustajaa.[5]

Jääkiekon EM-kisat on järjestetty jäästadionilla vuonna 1926 ja MM-kisat 1935.[6],[7]

Taitoluistelu
Ruotsalainen 1900-luvun alun taitoluistelumestari Ulrich Salchow saavutti Davosin jäästadionilla yhden maailman- ja kolme Euroopan mestarutta.

Davosin jäästadionilla järjestetyt taitoluistelun maailmanmestaruuskisat

Davosin jäästadionilla järjestetyt taitoluistelun Euroopan mestaruuskisat

Jääpallo
Englannin maajoukkue jääpallon EM-kilpailuissa Davosissa 1913

Nykyään jääkiekon varjoon jäänyt jääpallo oli 1900-luvun alussa näkyvä laji myös Davosissa. Niinpä vuonna 1913 pelattiin Euroopan mestaruuskilpailut Davosin jäästadionilla. Mestariksi tuli Englanti. Sen jälkeen laji hiipui Keski-Euroopassa jääkiekon saatua valtalajin aseman.

Vuonna 2014 päätettiin järjestää ensimmäisten kisojen 100-vuotisjuhlat eli toiset EM-kisat. Tällä kertaa mestaruuden otti Hollanti.[8]

Lähteet

Viitteet
  1. DW: Ice Skating in Davos dw.de. Viitattu 21.2.2015(englanniksi).
  2. Davos & Klosters: Eisbahnen Davos dw.de. Viitattu 21.2.2015(saksaksi).
  3. Speedskatingstats.com: Davosin jäästadion Speekskatingstats.com - tietokannassa speedskatingstats.com. Viitattu 21.2.2015(englanniksi).
  4. Eishockeypedia: Eisstadion Davos eishockeypedia.de. Arkistoitu 21.2.2015. Viitattu 21.2.2015(saksaksi).
  5. Eishockeypedia: Spengler cup Davos: VON HEUTE BIS ZU DEN ANFÄNGEN spenglercup.ch. Arkistoitu 21.2.2015. Viitattu 21.2.2015(saksaksi).
  6. Championnats d'Europe 1926 passionhockey.com. Viitattu 21.2.2015(ranskaksi).
  7. Championnats du monde 1935 passionhockey.com. Viitattu 21.2.2015(ranskaksi).
  8. Federation of International Bandy: Bandy is back in Davos worldbandy.com. 5.1.2014. Arkistoitu 6.1.2014. Viitattu 21.2.2015.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.