Jääkiekon SM-liiga

Jääkiekon SM-liiga (markkinoinnissa myös pelkkä Liiga[3]) on Suomen jääkiekon miesten pääsarja. Se perustettiin vuonna 1975 korvaamaan vanha SM-sarja, jota pelattiin vuosina 1928–1975. SM-liiga toimii erillään Suomen Jääkiekkoliiton toiminnasta. SM-liiga on Suomen suosituin urheilusarja yleisömäärillä mitattuna.[4]

Jääkiekon SM-liiga
Liigan vuonna 2013 käyttöön ottama logo.
Liigan vuonna 2013 käyttöön ottama logo.
Laji Jääkiekko
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1975
Edeltäjä SM-sarja
Toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen[1]
Joukkueita 15
Hallitseva mestari Tappara
Eniten mestaruuksia Tappara (12[2])
Alempi taso Mestis
Suomi-sarja
II-divisioona
III-divisioona
IV-divisioona
V-divisioona
TV Telia Finland
C More
Sivusto liiga.fi

Historia

Liiga perustettiin 24. toukokuuta 1975 Tampereella korvaamaan SM-sarja, jota oli pelattu vuodesta 1928 alkaen. Käänteentekevässä organisaatiouudistuksessa pääsarja erotettiin muusta sarjakiekkoilusta, josta jäi huolehtimaan Suomen Jääkiekkoliitto. Liitto huolehtii myös jääkiekon perustyöstä sekä valmennus- ja kasvatustyöstä sekä Suomen maajoukkueista.lähde?

Liigauudistus merkitsi mestaruuden ratkaisemista pudotuspeleillä. Aluksi SM-liigassa oli 10 seuraa. Sarja laajeni 12-joukkueiseksi kaudella 1988–1989. Vuonna 2000 SM-liigaa laajennettiin yhdellä joukkueella, jonka jälkeen sarja suljettiin siten, etteivät joukkueet voineet pudota liigasta tai vastaavasti nousta sinne alemmasta sarjasta. Kaudeksi 2005–2006 sarjaan nostettiin Mestis-voittaja KalPa, joka täytti liigapaikkaan vaaditut kriteerit. Liigakarsinnat palautettiin kaudeksi 2008–2009. Edellytyksenä nousulle karsinnat selvittäneen Mestis-joukkueen olisi kuitenkin pitänyt ostaa hävinneen liigajoukkueen osake liigan määrittelemällä hinnalla. Muussa tapauksessa hävinnyt liigajoukkue olisi jatkanut pelaamista liigassa. Kaudesta 2013–2014 lähtien liigakarsinnat korvasi lisenssijärjestelmä, jossa Mestiksen voittaja voi anoa pääsarjalisenssiä. Mikäli se myönnetään, seura nousee liigaan yhden kauden siirtymäajan jälkeen.lähde?

Vuosina 1976–1980 ja 1985–1988 pudotuspeleihin pääsi neljä joukkuetta. Vuosien 1981–1984 ja 1989–1992 pudotuspeleissä pelasi sen sijaan kuusi joukkuetta, joista kaksi parasta pääsi suoraan välieriin. Vuodesta 1993 vuoteen 2003 pudotuspeleihin osallistui kahdeksan joukkuetta ja vuodesta 2004 lähtien on osallistunut kymmenen joukkuetta, joista kuusi parasta on päässyt suoraan puolivälieriin.lähde?

Vuoden 2020 SM-liigakausi lopetettiin 13. maaliskuuta 2020 koronaviruspandemian vuoksi. Päätöksen vuoksi runkosarjan päätöskierros ja pudotuspelit jäivät pelaamatta, ja vuoden 2020 jääkiekon Suomen mestaruus jätettiin myöntämättä.[5]

Kaudella 2022–2023 sarjassa koettiin murros ulkomaalaispelaajien osalta, sillä sarjassa pelasi ennätysmäärä ruotsalaisia pelaajia. Kasvu aiempiin vuosiin oli merkittävää, sillä ruotsalaisia oli yli kymmenen enemmän kuin aikaisempina vuosina. Vuoden 2023 alussa ruotsalaisia oli 36, kun vielä vuonna 2015 heitä oli neljä. Ruotsalaispelaajien määrälle oli monia syitä. Yksi vaikuttava tekijä oli Venäjän käymä hyökkäyssota, joka vapautti KHL:sta pelaajia lähinnä Ruotsiin ja Sveitsiin. Myös pohjoisamerikkalaisten pelaajien määrä sekä Suomessa että Ruotsissa vähentyi kaudesta 2021–2022 alkaen, jonka johdosta Suomeen tuli ruotsalaispelaajia.[6]

  • Logo vuosina 1975–1984.
    Logo vuosina 1975–1984.
  • Logo vuosina 1984–1997.
    Logo vuosina 1984–1997.
  • Logo vuosina 1997–2005.
    Logo vuosina 1997–2005.
  • Logo vuosina 2005–2013.
    Logo vuosina 2005–2013.
  • Logo vuodesta 2013.
    Logo vuodesta 2013.

Kauden rakenne

Kaikki joukkueet kohtaavat toisensa kahdesti kotona ja kahdesti vieraissa, tai kolmesti lohkotoverien kohdalla, eli jokainen joukkue pelaa neljä ottelua jokaista muuta vastaan, paitsi kuusi ottelua kahta lohkotoveriaan vastaan. Näin kukin joukkue pelaa runkosarjassa yhteensä 60 ottelua.lähde?

Runkosarjan kuusi parasta joukkuetta pääsevät pudotuspeleihin, minkä lisäksi runkosarjassa sijoille 7–10 sijoittuneet neljä joukkuetta pelaavat pudotuspelikarsinnat kolmen pelin sarjana, niin että pudotuspeleihin tulee yhteensä kahdeksan joukkuetta. Pudotuspelit ja finaali pelataan seitsemän pelin sarjoina (poikkeuksellisesti paras viidestä järjestelmällä kauden 20-21 pudotuspeleissä). Välierien häviäjät ottelevat pronssista yksiosaisessa pronssiottelussa.[7][8]

Tuomarit
SM-liigan tuomari Reijo Ringbom
Pääartikkeli: Jääkiekon SM-liigan tuomarit
Kaikki SM-liigan tuomarit artikkelissa Luettelo jääkiekon SM-liigan tuomareista

Jääkiekon SM-liigaa tuomaroi kaudella 2017–2018 yhteensä 22 päätuomaria sekä 17 linjatuomaria. SM-liigaa tuomitaan neljän tuomarin järjestelmällä (2 päätuomaria ja 2 linjatuomaria). Eniten tuomaroineet tuomarit ovat tuomaroineet yli 500 SM-liigaottelua. 500 ottelun rajan ovat rikkoneet Markku Kruus (532), Antti Hämäläinen (518), Jyri Rönn (511) sekä Reijo Ringbom 849 ottelullaan.[9] Eniten otteluita on tuominnut Timo Favorin, joka lopetti tuomariuransa helmikuussa 2019 tuomittuaan 1 000:nnen ottelunsa. Parhaaksi tuomariksi pelaajat ovat äänestäneet Jari Levosen ja parhaaksi linjatuomariksi Juha Suoraniemen.lähde?

Kaudella 2018–2019 otettiin otteluiden tuomaroinnissa käyttöön tilannehuone (TH), joka rakennettiin Helsinkiin. Siellä otteluiden tapahtumia seurataan keskitetysti usean videotuomarin voimin. Vastaavanlainen systeemi toimii esimerkiksi NHL:ssä.[10]

Televisiointi
Pääartikkeli: Jääkiekon televisiointi Suomessa
Nelosen liigastudio semifinaaleissa 2006.

Vuoteen 2005 asti MTV3 televisioi sunnuntaisin runkosarjan yhden ottelun maksuttomana, jolloin selostajina toimivat Pentti Lindegren, Mika Saukkonen ja Timo Jutila. Pudotuspelien osalta MTV3 lähetti suorana valikoituja puolivälierä- ja välieräotteluita sekä huhtikuun loppuottelut. Jääkiekkolähetyksiä kutsuttiin nimellä Hockey Night. Lisäksi MTV3 tarjosi parina viimeisenä televisiointivuonnaan lisää otteluita maksullisella MTV3+-kanavalla.lähde?

Kaudeksi 2005–2006 esitysoikeudet siirtyivät Neloselle, joka esitti suorana huhtikuun finaalipelit. Tämän lisäksi viikoittain Nelosella esitettiin aiemmin viikkomakasiini sekä joka pelipäivä illan päätteeksi kierroksen kaikki maalit. Runkosarjan pelejä sekä puolivälieriä esittää suorina maksullinen Canal+, ja kommentaattoreina toimivat J-P Jalo ja Juhani Tamminen.lähde?

Kaudesta 2007–2008 lähtien Nelonen lähetti myös yhden runkosarjaottelun suorana joka kuukausi, mutta viikkomakasiini lopetettiin tuolle kaudelle kierrosten maalikoosteiden säilyessä.lähde?

Kaudella 2009–2010 SM-liiga siirtyi ensimmäistä kertaa sen historian aikana kokonaan maksukanavien puolelle. Otteluja televisioi pääasiassa URHOtv, jonka lisäksi Nelonen siirsi aiemmin ilmaisen kuukauden pelin Urheilukanavalta Nelonen Sport Pro:lle. Kausi oli myös ensimmäinen, jolloin finaalipelejä ei nähty Suomen televisiossa muualta kuin maksukanavilta, sillä ne nähtiin vain Nelonen Sport Pro:lla. Vaikka asioiden yhteyttä ei ole tutkittu, totuus on se, että kaudella 2010–2011 SM-liigaottelujen katsojamäärät putosivat suurimmalla osalla joukkueista. Vain Jokerit, Kärpät ja Ässät saivat runkosarjan päätteeksi nousua katsojakeskiarvoonsa edellisvuoteen verrattuna. Kaudella 2013–2014 kuvausoikeudet siirtyivät kokonaan Neloselle. Kauden jokaisen pelin pystyi katsomaan Nelonen Pro -kanavalta ja Ruutu+-palvelusta. Kaudesta 2018–2019 alkaen Telia omistaa oikeudet kuudeksi kaudeksi eteenpäin. MTV3 ja Sub alkoivat näyttää 14 vuoden tauon jälkeen otteluita maksutta kaudesta 2019–2020 alkaen.lähde?

Osallistuvat joukkueet

JoukkueKotikaupunkiAreenaKapasiteettiPäävalmentajaKapteeni
HIFKHelsinkiHelsingin jäähalli8 200Suomi Ville PeltonenSuomi Teemu Tallberg
HPKHämeenlinnaPohjantähti Areena5 360Suomi Jarno PikkarainenSuomi Juuso Hietanen
IlvesTampereNokia Arena13 330Suomi Antti PennanenSuomi Eemeli Suomi
JukuritMikkeliIkioma Areena4 200Suomi Olli JokinenSuomi Juhamatti Aaltonen
JYPJyväskyläLähiTapiola Areena4 437Suomi Jukka RautakorpiViro Robert Rooba
KalPaKuopioOlvi Areena5 300Suomi Tommi MiettinenSuomi Tuomas Kiiskinen
KooKooKouvolaLumon Areena5 950Suomi Olli SaloSuomi Heikki Liedes
KärpätOuluOulun Energia Areena6 485Suomi Lauri MarjamäkiSuomi Atte Ohtamaa
LukkoRaumaKivikylän Areena4 700Suomi Marko VirtanenSuomi Anrei Hakulinen
PelicansLahtiIsku Areena4 403Suomi Tommi NiemeläSuomi Miika Roine
SaiPaLappeenrantaKisapuiston jäähalli4 820Suomi Ville HämäläinenSuomi Jarno Koskiranta 20.1.2023
Kanada Aaron Irving 30.1.2023
Suomi Ville Vainikainen
SportVaasaVaasan Sähkö Areena5 000Suomi Risto DufvaRuotsi Sebastian Stålberg 15.2.2023
Suomi Turo Asplund
TapparaTampereNokia Arena13 330Suomi Jussi TapolaSuomi Otto Rauhala
TPSTurkuGatorade Center11 820Suomi Jussi AhokasSuomi Juhani Jasu
ÄssätPoriWest Areena[11]6 350Suomi Karri KiviSuomi Jesse Joensuu

Aiempia liigaseuroja

Jääkiekon SM-liigan karsinnat

SM-liigaseurat aikajanalla
197019801990200020102020
75
76		76
77		77
78		78
79		79
80		80
81		81
82		82
83		83
84		84
85		85
86		86
87		87
88		88
89		89
90		90
91		91
92		92
93		93
94		94
95		95
96		96
97		97
98		98
99		99
00		00
01		01
02		02
03		03
04		04
05		05
06		06
07		07
08		08
09		09
10		10
11		11
12		12
13		13
14		14
15		15
16		16
17		17
18		18
19		19
20		20
21		21
22		22
23
HIFK
Ilves
Tappara
TPS
Ässät
Jokerit
Lukko
KOOVEE
Sport
FoPS
KiekkoreipasHockey-ReipasReipas LahtiPelicans
Kärpät
SaiPa
HPK
JyP HTJYP
KalPa
KooKoo
JoKP
K-EspooBlues
TuTo
Jukurit

Joukkueiden sijoitukset SM-liigassa

1975–2000
Kausi75–7676–7777–7878–7979–8080–8181–8282–8383–8484–8585–8686–8787–8888–8989–9090–9191–9292–9393–9494–9595–9696–9797–9898–9999–00
Joukkueita10101010101010101010101010121212121212121212121212
HIFK4454143155233655368569124
Ilves764786836165432109871284268
Tappara212152141611143611941058695
TPS1233432542445111512122511
Ässät351225472476712-844537781011
Jokerit67108999278910--109151211352
Lukko59966101010-7882791167343109116
KOOVEE838910--------------------
Sport10------------------------
FoPS910-----------------------
Pelicans1-8657768910-----7101212-----12
Kärpät--71031593332611-----------
SaiPa-----8768910--10812-----11749
HPK--------10----8738299431033
JYP2----------579264236610511810
KalPa-----------9854271010811121212-
KooKoo------------10911----------
JoKP--------------12-12--------
Blues3-----------------1111796477
TuTo-------------------1112----
Kausi75–7676–7777–7878–7979–8080–8181–8282–8383–8484–8585–8686–8787–8888–8989–9090–9191–9292–9393–9494–9595–9696–9797–9898–9999–00

1 = 1976–1985 Kiekkoreipas, 1990–1991 Hockey-Reipas, 1991–1994 Reipas Lahti
2 = 1985–1997 JyP HT
3 = 1992–1998 Kiekko-Espoo

2000–
Kausi00–0101–0202–0303–0404–0505–0606–0707–0808–0909–1010–1111–1212–1313–1414–1515–1616–1717–1818–1919–20*20–2121–2222–23
Joukkueita1313131313141414141414141414141515151515151515
HIFK6107354679616810724346364
Ilves3713676781014814141110148118 4833
Tappara2219855313711122221123 3411
TPS14826109108113101313137546 112210
Ässät1311101110213141413571129129815 912157
Jokerit5147211246107359------- --
Lukko712954131091153943461297 2185
Sport--------------1410141511 15101214
Pelicans8512131312867121421171287105146102
Kärpät462113112810891131012 1779
SaiPa10131112127111112111211104851579 12131415
HPK1133431312529137811136121 711912
JYP12961099125134135343510 8151313
KalPa-----1414133465614692612 105116
KooKoo---------------11131413 5948
Blues9858118424924126515--- ----
Jukurit----------------111314 1314511
Kausi00–0101–0202–0303–0404–0505–0606–0707–0808–0909–1010–1111–1212–1313–1414–1515–1616–1717–1818–1919–20*20–2121–2222–23

*Kausi jäi koronaviruspandemian takia kesken, taulukossa on esitetty runkosarjan pistekeskiarvojen mukaiset sijoitukset.

Voittajat
Katso myös: Luettelo jääkiekon SM-mitalisteista
Joukkue SM-liigan mestaruudet Suomen mestaruudet
TBK / Tappara[huom 1] 12 19
TPS 10 11
Kärpät 8 8
Jokerit 5 6
HIFK 4 7
Ässät 2 3
HPK 2 2
JYP 2 2
Ilves 1 16
Lukko 1 2
Koo-Vee – 1
HJK – 3
KIF – 3
HSK – 2
Hämeenlinnan Tarmo – 2
Porin Karhut – 1
RU-38 – 1
Tampereen Palloilijat – 1
Viipurin Reipas – 1

Yleisömäärät
Kausi Yleisökeskiarvo
2001–02 5 231
2002–03 5 148
2003–04 5 101
2004–05 5 143
2005–06 5 032
2006–07 4 984
2007–08 5 101
2008–09 4 933
2009–10 4 976
2010–11 4 850
2011–12 5 108
2012–13 5 213[18]
2013–14 4 974
2014–15 4 337
2015–16 4 250
2016–17 4 327[19]
2017–18 4 254
2018–19 4 232
2019–20 4239[20]

lähde?

Jäähallit
Tampereen Kannen areenan avajaiset 3. joulukuuta 2021: Tapparan ja Ilveksen välinen jääkiekko-ottelu.
RankJäähalliKatsojakapasiteetti
Kaupunki
1Nokia Arena13 450 Tampere
2Gatorade Center11 820Turku
3Helsingin jäähalli8 200Helsinki
4Oulun Energia Areena6 400Oulu
5West Areena6 350Pori
6Lumon Areena5 950Kouvola
7Pohjantähti-Areena5 360Hämeenlinna
8Olvi Areena5 300Kuopio
9Vaasan Sähkö Areena5 200Vaasa
10Kisapuiston jäähalli4 820Lappeenranta
11Kivikylän Areena4 500Rauma
12LähiTapiola Areena4 437Jyväskylä
13Isku Areena4 403Lahti
14Ikioma Areena4 200Mikkeli

Palkinnot
Kanada-malja

Liigaorganisaation vuosittaiset tunnustuspalkinnot

Pelaajayhdistyksen vuosittain jakamat palkinnot

Hallinto

Päivitetty: 15. kesäkuuta 2019[21]

Toimiston henkilökunta
  • Kati Kivimäki, toimitusjohtaja
  • Juha Kuosa, myynti- ja yhteysjohtaja
  • Arto I. Järvelä, kilpailutoimenjohtaja
  • Jyri Rönn, erotuomarijohtaja
  • Kaisa Hollo, yhteyspäällikkö
  • Antti-Jussi Aro, Digitaalisen liiketoiminnan johtaja
  • Pirjo Nurminen, toimistopäällikkö
  • Aija Saha, Markkinointipäällikkö

Muu henkilöstö
  • Antti Seppänen, mediatuottaja
  • Juuso Kauppinen, mediatuottaja, sosiaalinen media

Kurinpitodelegaatio

Päävideotuomari

SM-liigan ensimmäinen toimitusjohtaja oli Kalervo Kummola 1975–1987.

Liigahallitus

Puheenjohtaja

Jäsenet

Johtoryhmä

Jäsenet

Katso myös

Huomiot
  1. TBK on Tapparan edeltäjä, ja virallisissa tilastoissa seurojen mestaruudet lasketaan yhteen.[12][13][14][15][16][17]

    Lähteet
    1. SM-liigan toimitusjohtaja vaihtuu – Kati Kivimäki: ”Toimitusjohtajan on sittenkin parempi tulla syvemmältä lajin piiristä” 3.5.2023. Yle. Viitattu 7.5.2023.
    2. YLE: Jääkiekon SM-liigan mestarit 1976-2010
    3. Se on totta. SM-liiga on nyt Liiga. 10.9.2013. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 14.6.2017.
    4. Kirjoittaja quethas: Jääkiekon yleisömäärät 2021-2022 Ainoa mittari. 30.4.2022. Viitattu 27.1.2023.
    5. Hoffrén, Sami: SM-liigakausi päättyy välittömästi – mestaruutta ei jaeta 13.3.2020. Ilta-Sanomat.
    6. Ruotsalaisten määrä räjähti käsiin SM-liigassa – Sportin tähtipelaajalta yllättävä näkemys Suomen sarjan pelitavasta Yle Urheilu. 11.1.2023. Viitattu 12.1.2023.
    7. http://liiga.fi/uutiset/2017/06/06/nain-pelataan-liigassa-kaudella-201718
    8. http://liiga.fi/liiga/kilpailusaannot
    9. Erotuomareiden tuomaroimat ottelut Jääkiekon SM-liiga. Arkistoitu 16.9.2009. Viitattu 6.5.2009.
    10. Liigassa nähdään ensi kaudella NHL:stä tuttu uudistus - ”Yksi nykyaikaisimmista järjestelmistä” iltalehti.fi. Viitattu 1.8.2018.
    11. Isomäki Areenan uusi nimi on West Areena assat.com. Viitattu 13.3.2022.
    12. Tappara Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 30.4.2016.
    13. Tappara on Suomen mestari 2016! Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 27.4.2016.
    14. Tapparan kultajuhlat käynnistyivät - katso juhlakuvat Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 28.4.2016.
    15. Ei enää hopeaa! yle.fi. Yleisradio Oy. Viitattu 28.4.2016.
    16. Tampereella juhlitaan - Tappara on Suomen mestari! iltasanomat.fi. Viitattu 28.4.2016.
    17. Tapparan 13 vuoden odotus ohi MTV Oy. Viitattu 28.4.2016.
    18. SM-liigakaudella 2012-13 uusi yleisöennätys Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 21.3.2013.
    19. Liigan yleisömäärät kasvoivat – runkosarjassa lähes kaksi miljoonaa katsojaa Liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 21.9.2017.
    20. Kirjoittaja quethas: Jääkiekon yleisömäärät 2019-2020 Ainoa mittari. 28.4.2020. Viitattu 27.1.2023.
    21. Yhteystiedot - Liiga liiga.fi. Viitattu 15.7.2019.
    22. Yhteystiedot Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 15.6.2019.

      Aiheesta muualla
      Jääkiekon SM-liigan kaudet
      1970-luku 1975–76 1976–77 1977–78 1978–79 1979–80
      1980-luku 1980–81 1981–82 1982–83 1983–84 1984–85 1985–86 1986–87 1987–88 1988–89 1989–90
      1990-luku 1990–91 1991–92 1992–93 1993–94 1994–95 1995–96 1996–97 1997–98 1998–99 1999–00
      2000-luku 2000–01 2001–02 2002–03 2003–04 2004–05 2005–06 2006–07 2007–08 2008–09 2009–10
      2010-luku 2010–11 2011–12 2012–13 2013–14 2014–15 2015–16 2016–17 2017–18 2018–19 2019–20
      2020-luku 2020–21 2021–22
      Euroopan jääkiekon pääsarjat
      Kansainväliset
      Alps Hockey League • BeNe League • ICE Hockey League • International Hockey League • KHL • Erste Liga
      Kansalliset
      Armenia • Bosnia ja Hertsegovina • Britannia • Bulgaria • Espanja • Georgia • Irlanti • Islanti • Israel • Italia • Kazakstan • Kreikka • Kroatia • Latvia • Liettua • Luxemburg • Norja • Puola • Ranska • Romania • Ruotsi • Saksa • Serbia • Skotlanti • Slovakia • Slovenia • Suomi • Sveitsi • Tanska • Tšekki • Turkki • Unkari • Ukraina • Valko-Venäjä • Viro
      Muut
      International Ice Hockey Federation (IIHF) • Mestarien liiga • Victoria Cup • IIHF Continental Cup • IIHF European Champions Cup • Hockey Europe • Spengler Cup • IIHF Super Cup • United Hockey Europe
      Entiset
      Neuvostoliitto • Kansainvälinen liiga • Superliiga • Itä-Saksa • Länsi-Saksa • Tšekkoslovakia • Jugoslavia • Alpenliga • Balkanin jääkiekkoliiga • Baltian jääkiekkoliiga • Belgia • Eredivisie (Alankomaat) • Interliga • Inter-National-League • Karpaattien jääkiekkoliiga • Pannonian liiga • Portugalin jääkiekkoliiga • Slohokej Liga • Itä-Euroopan jääkiekkoliiga

       

      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.