Jäähakku

Jäähakku on hakku, jota käytetään jää- ja vuorikiipeilyssä sekä jäätiköillä liikuttaessa antamaan tukea ja itse kiipeämiseen. Kuhunkin käyttöön löytyy omat erikoishakkunsa, mutta osassa hakuista yhdistyy useamman tyypin piirteitä. Yleisnimitys näille hakuille on jäähakku.

Vuorikiipeilyssä ja jäätikkövaelluksessa käytetty hakku
1 – terä
2 – pää
3 – kaavinpää tai vasarapää
4 – rannelenkki
5 – rannelenkin pysäytin
6 – kumipäällysteinen kahva
7 – piikki

Jääkiipeilyssä käytetty jäähakku (eng. ice tool)

Jäähakun osat ovat:

• varsi
• pää, jossa
  • sahalaitainen terä
  • vasara tai kaavin

Lisäksi joissain malleissa on:

• varren päässä oleva piikki
• kahva, käsituki tai käsisuoja
• rannelenkki

Hakun ominaisuudet, kuten varren muoto ja pituus, sekä terän muoto määräytyvät käyttötarkoituksen ja käyttäjän pituuden mukaan.

Jäätiköillä liikuttaessa jäähakkua käytetään hyvin monin eri tavoin. Sitä voidaan käyttää kävelykepin tavoin, ottaa tukea railoja tai muuta haastavampaa maastoa ylitettäessä, pysäyttää liuku (eng. self arrest), hakata askelmia, rakentaa lumiankkuri tai esimerkiksi puhdistaa paikka jääruuville. Vaellushakku on varreltaan suora ja pituudeltaan yleinsä 60-80 cm. Historiassa on käytetty myös paljon pidempiä hakkuja. Useimmissa näissä hakuissa on varren toisessa päässä piikki tai varren pää on muuten muotoiltu siten, että sitä voidaan käyttää kävelykeppinä. Varressa ei lisäksi ole kahvoja tai käsitukia, jotta varren voi tarvittaessa helposti upottaa lumeen tuen saamiseksi jyrkempiä lumisia rinteitä kiivettäessä. Myynnissä on myös malleja, joissa piikin sijaan varren sisään on sijoitettu teleskooppisauva. Askelmien hakkaamista varten jäätikköhakussa on kaavin.

Klassista vuorikiipeilyhakkua käytetään vaellushakun tapaan, mutta jyrkemmässä maastossa. Se on jäätikkövaelluksilla käytettyä hakkua lyhyempi (55-65cm) ja vahvatekoisempi; sen varsi voi toisinaan olla käyrä. Teknisessä vuorikiipeilyssä voidaan käyttää kahta hakkua, joista toisessa on kaavin ja toisessa vasara. Vasaralla voidaan esim. hakata kiiloja kallioon tai poistaa niitä. Myös hiihtovaelluksessa (eng. ski mountaineering) käytetään vuorikiipeilyjäähakkua, mutta tähän tarkoitukseen valmistetut hakut ovat yleinsä varsinaisia vuorikiipeilyjäähakkuja lyhyempiä ja keveämpiä.

Jääkiipeilyssä ja ns. mikstassa (eng. mixed-climbin, jossa kiivetään jäätä ja kiveä) jääkiipeilyjäähakkua (eng. ice tool) käytetään pystysuoran jään tai kallion kiipeämiseen. Hakku isketään jääseinään tai asetetaan kallion koloon ja sen varassa roikutaan. Jääkiipeilyjäähakun varsi on korostetun käyrä ja siinä on usein käsituki tai kahva, sekä joissain malleissa pehmustettu tai pehmustamaton rannelenkki. Käyrä varsi helpottaa hakun lyömistä oikeassa asennossa jäähän ja estää rystysiä osumasta jäähän. Kahva antaa lisäsuojaa lyötäessä ja tukea roikkumiseen. Rannelenkin tarkoitus on antaa tukea hakusta roikuttaessa ja toisaalta estää hakkua putoamasta alas otteen kirvotessa. Jäätikkö- ja vuorikiipeilyhakusta poiketen hakun terä on ylöspäin kaareutuva, mikä helpottaa terän irrottamista jäästä.

Vuori- ja jääkiipeilyssä käytettävän nykyaikaisen jäähakun osia voi vaihtaa ja säätää. Osat on lisäksi luokiteltu niiden kestävyyden mukaan joko T (Technical) tai B (Basic) -luokkaan. T-luokka tarkoittaa, että osa kestää varmistamista, eli sen varaan voidaan asettaa ihminen. B-luokan osia ei saisi käyttää varmistamiseen, ankkurina tai kiipeilyyn. Yhdessä jäähakussa voi olla yhtä aikaa eri luokkien osia. Esim. vaellushakun varsi voi olla T-luokitettu, mutta terä B. Jääkiipeilyyn tarkoitetun hakun tulisi olla kokonaan T-luokitettu.

Kommunistijohtaja Lev Trotski murhattiin vuonna 1940 iskemällä häntä jäähakulla päähän.[1]