János Szapolyai

János Szapolyai (eli János Zápolya, 1487–1540) oli Unkarin kuningas vuosina 1526–1540. Kuninkuus oli kiistelty, sillä samaan aikaan myös Ferdinand I Habsburg katsoi olevansa oikeutettu Unkarin kruunuun.[1]

Szapolyai aloitti poliittisen uransa valtiopäivillä 1505. Hänestä tuli Transilvanian voivodi vuonna 1511. Hän tukahdutti talonpoikien kapinan 1514 ja pääsi näin aateliston suosioon. Niinpä seuraavat valtiopäivät valitsivat hänet kuninkaalliseen neuvostoon, joka toimi lapsikuningas Ludvig II:n sijaishallitsijana.[1]

Kun Ludvig II sai surmansa, osa Unkarin ylhäisöstä tuki hänen lankoaan Ferdinandia uudeksi kuninkaaksi. He toivoivat hänen karkottavan turkkilaiset veljensä keisari Kaarle V:n tuella. Alempi aateli tuki Szapolyaita, joka oli kotimainen vaihtoehto. Niinpä molemmat julistautuivat kuninkaiksi, eikä kummallakaan ollut riittävästi voimia toisen syrjäyttämiseen. He solmivat sopimuksen, että Ferdinandista tulisi lapsettoman Szapolyain kruununperijä. Szapolyai meni vanhoilla päivillään naimisiin ja sai lapsen, joten sopimus raukesi.[2]

János Szapolyai kuoli samana vuonna 1540, kun hänen poikansa János Zsigmond Szapolyai syntyi. Ferdinand I Habsburg vaati Unkarin kruunua, mutta Suleiman Suuri esiintyi pienen János Zsigmondin suojelijana ja valloitti maan keski- ja eteläosat jättäen Ferdinandille vain maan länsiosat.[1]