Ivar Holmquist

Carl Axel Fredrik Ivar Holmquist (22. helmikuuta 1879 Helsingborg – 24. syyskuuta 1954 Djursholm) oli ruotsalainen kenraali ja urheilujohtaja. Sotilasurallaan hän oli vuosina 1940–1948 Ruotsin maavoimien komentaja. Urheilujohtajan urallaan hän toimi vuosina 1924–1934 Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) ensimmäisenä puheenjohtajana.

Ivar Holmquist
Henkilötiedot
Syntynyt	22. helmikuuta 1879 Helsingborg
Kuollut	24. syyskuuta 1954 (75 vuotta) Djursholm
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)	Ruotsi
Palvelusvuodet	1899–1948
Komentajuudet	maavoimien komentaja 1940–1948
Sotilasarvo	aliluutnantti (1899) luutnantti (1903) kapteeni (1912) majuri (1919) everstiluutnatti (1925) eversti (1928) kenraalimajuri (1935) kenraaliluutnantti (1940)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ivar Holmquist oli kenraaliluutnantti Fredrik Holmquistin ja hänen puolisonsa vapaaherratar Cecilia Raabin poika. Hän meni sotilasuralle kuten isänsäkin. Hän toimi aliluutnanttina Götan henkikaartissa vuodesta 1899 ylennettynä 1903 luutnantiksi. Sotakorkeakoulussa hän opiskeli vuosina 1902–1904. Vuosina 1905–1907 hän toimi yleisesikunnan kokelaana ja 1908 luutnanttina yleisesikunnassa, jossa hänet ylennettiin kapteeniksi vuonna 1912. Vuodesta 1917 hän oli jälleen Götan henkikaartissa. Hän toimi vuonna 1919 pääesikunnassa, jossa hänet ylennettiin vuonna 1919 majuriksi. Sen jälkeen hän siirtyi Ranskan sotakorkeakouluun Pariisiin. Hän palasi vuonna 1924 takaisin Götan henkikaartiin, jossa hänet ylennettiin vuonna 1925 everstiluutnantiksi. Vuonna 1928 hänestä tuli eversti ja sijoituspaikkana Norrbottenin rykmentti Bodenissa. Vuonna 1934 hänestä tuli Pohjoisen armeijaosaston prikaatinkomentaja sijoituspaikkana Östersund. Vuonna 1937 hänet ylennettiin kenraalimajuriksi. Vuonna 1940 hän seurasi kenraaliluutnantti Per Sylvania maavoimien komentajana kenraaliluutnantiksi ylennettynä. Tässä tehtävässä hän oli sotavuodet eli vuodet 1940–1944.

Sotilaana Holmquist oli hyvin kansainvälinen. Hän kävi vuonna 1908 opintomatkan Venäjällä ja toimi vuosina 1911–1917 Sotakorkeakoulun opettajana. Vuonna 1912 juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa hänet komennettiin Itävalta-Unkarin armeijaan. Maailmansodan jälkeen vuonna 1918 hän toimi pääesikunnassa Ahvenanmaan kysymyksen parissa. Hän toimi tällöin sihteerinä neuvotteluissa, jotka koskivat Ahvenanmaan linnoitusten purkamista. Vuonna 1919–1920 hän oli Pariisissa sotakorkeakoulussa, ja vuonna 1921 hän toimi asiantuntijana Kansainliiton käsittelemässä Ahvenanmaan kysymyksessä Sveitsin Genevessä. Kotimaassa hän toimi 1920-luvun kouluttajana taktisen kurssin kouluttajana.

Maavoimien komentajuus ajoittui sotavuosiin, jolloin naapurimaa Suomi oli sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Holmquistin linja oli, kuten Ruotsin silloisen Per Albin Hanssonin johtaman hallituksen, hyvin varovainen. Saksan hyökättyä pian Suomen talvisodan päättymisen jälkeen huhtikuussa 1940 Tanskaan ja Norjaan kenr.luutnantti Holmquist joutui roolissaan asettamaan johtamansa maavoimat nopeasti valmiustilaan.

Holmquist edusti Ruotsin armeijaa sotilaiden hiihtomestaruuskilpailuissa Oslossa 1930. Hän toimi puheenjohtajana yhdistyksessä, jonka tavoitteena oli aktivoida ruotsalaisten hiihtämistä ja varapuheenjohtajana Ruotsin hiihtoliitossa. Vuonna 1924 perustettiin Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS), jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Ivar Holmquist. Hän oli keskeisiä toimijoita oman kansainvälisen liiton muodostamiseksi hiihtourheilulle. Tässä tehtävässä hän oli 10 vuotta eli vuoteen 1934. Tänä aikana FIS loi omat MM-hiihdot ja hiihtolajeista tuli merkittävä osa talviolympialaisia, jotka käynnistyivät vuonna 1924. Osallistuminen olympialaisiin ei ensimmäisissä kisoissa ollut itsestään selvää. Lisäksi alppilajien mukanaottaminen olympiaohjelmaan ja talvikisojen järjestäminen aiheuttivat epäilyksiä, joita Holmquist liiton puheenjohtajana joutui ratkomaan.[1] Holmquist oli roolissaan sotilastyönsä asemapaikoilla aktiivinen, kun luotiin Bodenin ja Östersundin kansainväliset hiihtokisat 1930-luvulla.