Ivar Aavatsmark
Ivar Aavatsmark (11. joulukuuta 1864 Høylandet, Pohjois-Trøndelag – 1. heinäkuuta 1947 Oslo) oli norjalainen upseeri ja poliitikko.
Sotilasura
Aavatsmark kävi Krigsskoletin kadettina 1886–1889 päätyen yliluutnantiksi 1890. Hän palveli sekä Trondheimissa että Kristiansandissa. Palvellessaan Norjan kuninkaan henkivartiokaartissa hänet siirrettiin esikuntaan 1984, ja hän työskenteli Nordlandsbanetin parissa rautatiehallinnossa, minkä jälkeen hänet ylennettiin kapteeniksi. Saavutustensa vuoksi hänet ylennettiin lopulta kenraalimajuriksi. Aavatsmarkista tuli everstiluutnantti ja Namdalenin pataljoonan komentaja 1911–1915, eversti ja Nordre Trondhjems 13. jalkaväkipataljoonan komentaja hän oli 1915–1919. Hänestä tuli kenraalimajuri 1919 ja 5. divisioonan komentaja 1919.
Poliittinen ura
Ivar Aavatsmark valittiin Norjan parlamenttiin eli suurkäräjille vuonna 1907 keskustaoikeistolaisen Venstren eli liberaalipulueen edustajana, ja hän piti paikkansa vuoteen 1921. Hän oli Norjan hallituksen puolustusministerinä ensimmäisen maailmansodan päättymisen aikoihin vuosina 1919–1920 Gunnar Knudsenin hallituksessa ja uudelleen 1921–1923 Otto Alberrt Blehrin hallituksessa. Ivar Aavatsmark oli vapaamuurari.