Ivan Sokolov-Mikitov

Ivan Sergejevitš Sokolov-Mikitov (ven. Ива́н Серге́евич Соколо́в-Микито́в, 30. toukokuuta 1892 Kalugan läänin Oseki – 20. helmikuuta 1975 Moskova[1]) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Ivan Sokolov-Mikitov jätti koulunsa kesken, työskenteli merimiehenä, osallistui ensimmäiseen maailmansotaan ja vietti kiertelevää elämää. Hänen kirjailijanuransa alkoi 1920-luvulla. Sokolov-Mikitovin kertomusten aiheena on usein luonto ja maaseutu. Hänen proosansa tuo mieleen Ivan Buninin, Mihail Prišvinin ja Konstantin Paustovskin. Sokolov-Mikitov on kirjoittanut myös useita matkakirjoja.[1][2][3]

Suomennettuja teoksia
  • Lenkoran. Suom. K. Ojanen. Petroskoi: Kirja, 1935.
  • Maan ääniä (Zvuki zemli). Suom. Anita Mitrošin. Helsinki: Kansankulttuuri, 1981.
  • Vuosi metsässä (God v lesu). Suom. Pirkko Talvio-Jaatinen. Helsinki: Tammi, 1978.
  • Vuosi metsässä. Suom. Markku Pietilä. Helsinki: Orient Express, 1991.

Lähteet
  1. Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 2, s. 377–378. Moskva: Prosveštšenije, 1998. ISBN 5-09-006995-6.
  2. Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 718–719. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3.
  3. Kratkaja literaturnaja entsiklopedija Fundamentalnaja elektronnaja biblioteka Russkaja literatura i folklor. Viitattu 14.3.2021.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.