Ivan Kramskoi
Ivan Nikolajevitš Kramskoi (ven. Ива́н Никола́евич Крамско́й; 8. kesäkuuta (J: 27. toukokuuta) 1837 Ostrogožsk, Voronežin kuvernementti – 5. huhtikuuta (J: 24. maaliskuuta) 1887 Pietari) oli venäläinen taidemaalari ja taidekriitikko. Hän oli yksi tärkeimpiä venäläisen realismin edustajia.
Ivan Kramskoi opiskeli Pietarin taideakatemiassa vuosina 1857–1863. Hän jätti akatemian ennenaikaisesti sen jälkeen, kun 14 taiteilijan ryhmä esitti vastalauseen taidekoulun vanhoillisia opetusmetodeja vastaan (Neljäntoista vastalause).
Jätettyään akatemian Kramskoi perusti Pietarin taiteilija-artellin, jonka johdossa hän myöhemmin oli. Tämän lisäksi hän oli vaeltajien koulukunnan (peredvižnikit) perustajajäsen, ja hän osallistui useisiin vaeltajien näyttelyihin. Hänet nimitettiin vuonna 1869 Akatemian jäseneksi.
Kramskoi jätti jälkeensä laajan kirjeenvaihdon, joka sisältää paljon tietoa ja kannanottoja estetiikasta sekä venäläisestä taidehistoriasta.
”On täysin mahdollista, että ilman Kramskoita...ei olisi tapahtunut avointa uuden taidesuunnan vaatimista eikä olisi ollut uutta taidesuuntaakaan, sillä nuoret taiteilijat, jotka eivät olleet järjestäytyneitä ja joilla ei ollut vahvaa vakaumusta, saatikka sitten ohjelmaa, olisivat jääneet vaille huomiota ja vaikutusta, jatkuvasti väljähtyneen akateemisuuden nujertamina. Kramskoin äly ja energia yhdisti heidät, antoi heidän pyrkimyksilleen yhteisen, määrätyn päämäärän.” – A. N. Benois, 1902[1]
Kramskoin teoksia
- Ivan Gontšarov, 1865
- Merenneidot, 1871
- Kristus erämaassa, 1872
- Vanha mies kainalosauvan kanssa, 1872
- Leo Tolstoi, 1873
- Ivan Šiškin, 1873
- Aleksandr Gribojedov, 1875
- Dmitri Grigorovitš, 1876
- Pavel Tretjakovin vaimo Vera Nikolajevna Tretjakova, 1876
- Tsaaritar Maria Fjodorovna, n. 1880
- Ivan Šiškin, 1880
- Tuntematon, 1883
- Vladimir Solovjov, 1885
Lähteet
- 1800-luvun venäläiset mestarit, näyttelyjulkaisu, 1989