Itsetuhoisuus

Itsetuhoisuus on itsensä tahallista vahingoittamista tai halua vahingoittaa itseään. Itsetuhoisuutta esiintyy usein erilaisten mielenterveysongelmien, esimerkiksi masennuksen, ahdistuneisuushäiriöiden, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja psykoosisairauksien, yhteydessä. Psykoosisairauksissa itsetuhoisuus liittyy usein psykooseihin, joissa esimerkiksi potilas saattaa kuulla ääniä, jotka kehottavat häntä vahingoittamaan itseään. Usein muissa tapauksissa itsetuhoisuus liittyy hankalaan tilanteeseen, johon henkilö saattaa hakea ratkaisua/mielihyvää itseään vahingoittamalla. Itsetuhoisuus saattaa olla myös avunhuuto, jolla henkilö yrittää saada huomiota ja täten apua ongelmaansa.[1] On kuitenkin näyttöä siitä, että itsetuhoisuudella, joka on oire psyykkisistä vaikeuksista, ei välttämättä ole selkeää kommunikatiivista merkitystä.[2]

Itsetuhoisuuden muotoja ovat muun muassa:

  • Itsensä viiltely tai muu vahingoittaminen esimerkiksi käsivarsiin, sääriin tai kaulaan
  • Itsensä polttaminen esimerkiksi tupakantumpilla tai sytyttimellä
  • Lääkkeiden tai päihteiden väärinkäyttö muussa kuin päihtymistarkoituksessa
  • Tahallinen varomattomuus liikenteessä
  • Itsensä pahoinpitely

Viiltely

Viiltelyllä tarkoitetaan oman tai toisen ruumiin tarkoituksellista vahingoittamista sitä viiltelemällä. Siihen ei välttämättä liity tappamis- tai itsemurhatarkoitusta. Itselleen tehtynä se on haastavaa käytöstä ja viestii stressistä. Noin kolmasosa itseään vahingoittaneista uusii tekonsa vuoden sisällä, ellei heitä auteta.[3] Selvästi itsetuhoinen henkilö tulisikin ohjata psykiatriseen hoitoyksikköön.[4]

Taustatekijät
Viiltelyn mahdollisia syitä ja seurauksia

Joskus viiltely voi olla silkkaa kokeilunhalua ja ohimenevää.[5]lähde tarkemmin?[6] Useimmiten sen taustalla on kuitenkin jokin mielenterveyden häiriö, kuten masennus, ahdistuneisuushäiriö tai psykoositila, jonka oire se on.[1] Toiminta voi myös olla seurausta esimerkiksi kriisistä läheisessä ihmissuhteessa.[7] Viiltelyn motiivit voivat olla niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin.[8]

Vaikutukset

Fyysisen vahingon aiheuttama kipuaistimus saa aivot vapauttamaan stressihormoneita ja siirtää kehon valmiustilaan.[9] Tästä tilasta palautuakseen keho tuottaa morfiinin kaltaista endorfiinia, joka aiheuttaa mielihyvää ja lievittää kipua.[10] Prosessin tuottaman psyykkisen mielihyvän lisäksi endorfiini stimuloi aivojen palkkiokeskusta samalla tavoin kuin mm. nikotiini, alkoholi ja huumausaineet. Voimakas kipuaistimus voidaan myös mieltää elämyksenomaiseksi tavaksi poistaa ”henkistä turtumusta”, tai se voi olla keino rankaista itseään.[11]

Viiltelyn yleisyys

Viiltelyn esiintyvyyden tarkka arviointi on vaikeaa, sillä suurin osa siitä tapahtuu yksityisesti.[12] Itsetuhoinen käyttäytyminen alkaa yleensä noin 14 vuoden iässä,[6] ja sen esiintyvyys alkaa laskea 19 ikävuoden jälkeen.[13]lähde tarkemmin? 568:lle keskimäärin 15,4-vuotiaalle henkilölle tehdyssä kyselyssä nuorista noin 14 prosenttia ilmoitti vahingoittaneensa joskus itseään ilman itsemurhatarkoitusta.[14] Viiltelevä henkilö yrittää usein peittää itsetuhoisen käyttäytymisensä joko häpeästä tai väärinkäsitysten pelosta.[12]

Viiltelyn esiintyvyydeksi Yhdysvaltain väestössä vuonna 1985 arvioitiin 14/100 000 aikuisilla ja 600/100 000 nuorilla. Kanadalaisten koulupsykologien vuonna 1995 tekemän arvion mukaan jokaisessa koulussa on keskimäärin 2–3 viiltelevää oppilasta.[12]

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.