Itseoppinut

Itseoppinut tai autodidakti on henkilö, joka on pääasiassa opettanut itsensä ilman koulutusta tai päätoimista mentoria.

Henkilö voi tulla itseoppineeksi lähes missä tahansa elämänsä vaiheessa. Jotkut ovat koulutettuja perinteisesti jollain alalla, mutta he voivat valita itsensä kouluttamisen toisella, usein aivan toisella kuin varsinaisen koulutuksensa alalla.

Itseoppiminen

Itseoppiminen ja itseohjautuva oppiminen eivät ole välttämättä yksinäisiä prosesseja. Jotkut itseoppineet saattavat viettää paljon aikaa kirjastoissa tai kouluttavilla verkkosivuilla. Monet hyödyntävät suunnitelmiensa mukaan ohjausta muilta perheen tai suvun jäseniltä, ystäviltään. Tätä ei tarkasti ottaen ehkä pidetä itseoppimisena, jos painopiste ei ole tietyn informaation kokoamisella, vaan olemisella ohjaajan ohjauksen alaisena.

Itseoppineisuutta ei ehkä arvosteta koulutusvaltaisessa yhteiskunnassa, vaikka kasvatustieteessä on tutkittu esimerkiksi itseohjautuvia oppimismenetelmiä.[1]

Erään näkökulman mukaan itseoppinut taiteilija kompensoi ammatillisen taidekoulutuksen puutetta opiskelemalla itsenäisesti moninkertaisesti koulutettuihin kollegoihinsa verrattuna. Hän epäilee taitojaan ja perehtyy siksi huolella tekniikoihin niitä – ilman ohjausta – luovasti kokeillen. Häneltä puuttuu taidekoulun sosiaalistava ja identiteettiä rakentava verkosto, joten hän etsii taiteilijan malleja kirjallisuudesta ja taidekritiikeistä. Hän tutkii toisten taiteilijain teoksia valokuvista ja alkuperäisinä – ja taidemaailmaan päästyään keskustelee (harvojen) tapaamiensa taiteilijain kanssa.[2]

Huomattavia itseoppineita

Seuraavassa mainitaan tunnettuja henkilöitä, jotka eivät ole saaneet oman alansa koulutusta tai ovat keskeyttäneet sen.

Taiteilijat ja kirjailijat

Ehkä kaikkien aikojen suurin itseoppinut Leonardo da Vinci oli yleisnero. Ainoastaan taiteilijana hän ei ollut itseoppinut, koska hänet koulutettiin kiltajärjestelmän puitteissa, kuten muutkin renessanssitaiteilijat.

Taiteilija ja runoilija William Blake oli itseoppinut, kuten myös suomalainen taiteilija, suunnittelija, kirjailija ja ajattelija Aleksanteri Ahola-Valo. Itseoppineita olivat niin Andreas Alariesto, Olli Lyytikäinen kuin naivisti Enni Id. Valokuvaaja Esko Männikkö on itseoppinut. Arkkitehti ja muotoilija Peter Behrens oli itseoppinut. Ranskalainen kuvanveistäjä, valokuvaaja, taidemaalari ja elokuvantekijä Christian Boltanski on itseoppinut.[3]

Kirjallisuus on taiteenala, jossa koulutusta on kaikista vähiten. Sci-fi, lasten- ja fantasiakirjailija Terry Pratchett ja Nobel-palkittu kirjailija José Saramago, kuten myös George Bernard Shaw ja Ernest Hemingway olivat itseoppineita.

Näyttelijät, muusikot ja viihdetaiteilijat

Näyttelijä Errol Flynn oli itseoppinut kuten myös Oliver Reed

Suomalainen näyttelijä Jasper Pääkkönen on itseoppinut.

Venäläinen bassolaulaja ja oopperatähti Fjodor Šaljapin sai vain vähän koulutusta, kuten myös viisivuotiaana ensimmäisen konserttinsa antanut pianisti Claudio Arrau sekä säveltäjä ja viulisti Niccolò Paganini. Itseoppineihin kuuluvat myös muusikko Frank Zappa, säveltäjä Arnold Schönberg, pianisti ja säveltäjä Charles G. Dawes tai rock-muusikko, säveltäjä ja taiteilija David Bowie.

Sarjakuvakäsikirjoittaja Alan Moore on itseoppinut.

Elokuva-ala

Monet onnistuneet elokuvan tekijät eivät ole saaneet alansa koulutusta tai ovat keskeyttäneet elokuvakoulutuksen. Heitä ovat James Cameron, Steven Spielberg, Quentin Tarantino, Robert Rodriguez, Paul Thomas Anderson, David Fincher, Stanley Kubrick, John Huston, Woody Allen, Steven Soderbergh, Dario Argento, ja Orson Welles. Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki on itseoppinut.

Tiedemiehet, historioitsijat ja kasvattajat

Itseoppineita ovat ainakin Yrjö Kallinen, Michael Faraday, kognitiotutkija Walter Pitts, matemaatikot Srinivasa Ramanujan ja Gottfried Wilhelm Leibniz, Thomas Henry Huxley, yhteiskuntafilosofi Herbert Spencer, Buckminster Fuller, Karl Popper, Benjamin Franklin, Sokrates, Descartes, Thomas Alva Edison ja Eric Hoffer.

Tutkimusmatkailija, seikkailija ja keräilijä Helinä Rautavaara.

Katso myös

Lähteet
  1. Ulla Kekäläinen: Oppimis- ja ohjauskäsityksiä, Itseohjautuva oppiminen Henkilöstön ja asiakkaiden opettamisen teoreettiset perusteet ja harjoittelu. Kuopion yliopisto, Avoin yliopisto. Viitattu 19.7.2010.
  2. Pertti Pyhtilä: Itse oppinut taiteilija – tapaustutkimus: Paavo Pyhtilä, 80v (pdf) Taidekasvatuksen pro gradu -tutkielma. 2008. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurintutkimuksen laitos. Viitattu 19.7.2010.
  3. Andreas Franzke: Christian Boltanski MoMA, The Collection/Oxford University Press. 2009. Oxford University Press. Viitattu 31.10.2011. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.