Itelmeenit

Itelmeenit (ven. Ительме́ны; aikaisemmin myös kamtšadaalit eli ”kamtšatkalaiset”) ovat Koillis-Siperiassa Kamtšatkan niemimaalla Venäjään kuuluvassa Kamtšatkan aluepiirissä elävä alkuperäiskansa. Itelmeenit olivat ennen metsästäjiä ja kalastajia, mutta Neuvostoliitossa heidät yhdistettiin kalastuskolhooseihin. Itelmeenit ovat yksi Kamtšatkan vanhimmista alkuperäiskansoista. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä oli 3 193 itelmeeniä.

Itelmeenit
Merkittävät asuinalueet
 Venäjä3 193[1]
Kielet itelmeeni, venäjä
Uskonnot ortodoksisuus, šamanismi

Historia
Gustav Teodor Paulyn piirros itelmeenistä vuodelta 1862.

Itelmeenien alkuperä ei ole täysin selvä. Heidän esi-isänsä tulivat Kamtšatkaan luultavasti 7 000–6 000 vuotta sitten Aasian mannermaalta. Heidän esi-isänsä olivat todennäköisesti sukua Amerikkaan siirtyneille intiaanien esi-isille.[2] Itelmeenien oletetaan tulleen alueilleen ennen tšuktšien ja korjakkien esi-isiä[3]. Venäläiset tulivat itelmeenien alueelle 1600-luvulla. Vuosina 1697–1698 Vladimir Atlasov johti kasakoiden ja jukagiirien avulla retkeä Kamtšatkaan, jolloin itelmeeneiltä kerättiin veroa. Itelmeenejä alettiin käännyttää 1700-luvulla ortodoksiseen uskoon ja 1740-luvulta lähtien alueelle tuli venäläisiä uudisasukkaita. Itelmeenit kapinoivat vuosina 1706, 1711, 1731 ja 1740, joista viimeisessä kapinassa oli osallisena lähes kaikki itelmeenit. Kapinat kukistettiin ja itelmeenejä siirrettiin pois asuinalueiltaan. Itelmeenit alkoivat sulautua venäläisiin, jolloin syntyi kamtšadaalien sekakansa. Monet itelmeenit velkaantuivat alkoholismin seurauksena. Neuvostoliiton aikana perinteiset elinkeinot kärsivät kollektivisoinnin seurauksena ja 1930-luvun loppuun mennessä kaikki koulut olivat siirtyneet käyttämään venäjän kieltä. 1950-luvulta eteenpäin itelmeenejä on voitu pitää käytännössä kokonaan venäläisiin sulautuneena kansana.[4]

Yksi nykyajan tunnetuimmista itelmeeneistä polveutuva henkilö lienee hiihtäjä ja olympiavoittaja Veronika Stepanova, joka identifioituu kamtšadaaliksi.[5]

Kulttuuri

Itelmeenit elättivät itsensä perinteisesti kalastuksella. Kutuaikana saalistettiin suuret määrät lohia, jotka säilöttiin käyttämällä. Käyneitä kalanpäitä pidettiin herkkuna. Maa- ja merinisäkkäiden metsästyksellä oli vain vähän merkitystä itelmeeneille, vaikkakin niitä pyydettiin satunnaisesti. Kamtšatkan eteläosan ainuihin sekoittuneet itelmeenit metsästivät valaita käyttäen myrkytettyjä keihäitä. Itelmeenit harjoittivat keräilyä paljon suuremmassa mittakaavassa kuin muut Siperian kansat. He söivät muun muassa erilaisia juuria, pähkinöitä ja ruohoja. Nykyisin itelmeenit harjoittavat muun muassa kalastusta, maitokarjan pitoa ja puutarhanhoitoa. Heidän elinkeinonsa eivät juuri poikkea alueen venäläisten vastaavista. Aikoinaan itelmeenit olivat jakaantuneet kylittäin eri klaaneihin, jotka saattoivat sotia keskenään.[3]

Lähteet
  • William W. Fitzhugh ja Aron Crowell: Crossroads of Continents. Smithsonian Institution Press, 1988. ISBN 0-87474-442-3. (englanniksi)

Viitteet
  1. Национальный состав населения Российской Федерации Venäjän vuoden 2010 väestönlaskenta. Arkistoitu 4.12.2013. Viitattu 27.11.2012. (venäjäksi)
  2. The Itelmens The Red Book of The Peoples of Russian Empire. Viitattu 11.12.2010. (englanniksi)
  3. Fitzhugh ja Crowell 1988, s. 35
  4. The Chuckhis The Red Book of The Peoples of Russian Empire. Viitattu 11.12.2010. (englanniksi)
  5. Eelis Vähätalo: Venäjän hiihtotähti Veronika Stepanova, 21, paljasti eksoottisen taustansa: ”Se selittää ulkonäköni” Ilta-Sanomat. 18.2.2022. Viitattu 18.2.2022.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.