Itävallan unkarilaiset

Burgenlandin unkarilaiset ovat 1000-luvulla Unkarin kuningaskunnan alueelle sitä vartioimaan asutettujen unkarilaisten jälkeläisiä. Heillä oli yläluokan asema, mikä säilyi aina vuoteen 1848 saakka. Burgenland oli hallinnollisesti osa Unkaria, kunnes siitä tuli osa Itävaltaa vuonna 1920. Unkarin kieltä opetettiin muutamissa alueen kunnissa sotien välisenä aikana, mutta toisen maailmansodan jälkeinen taloustilanne aiheutti suuren muuttoaallon alueelta pois. Lisäksi sodan jälkeen asenne unkarin kieltä kohtaan muuttui kielteiseksi, mikä johti kiihtyneeseen sulautumiseen muuhun väestöön. Burgenlandin unkarilaiset tunnustettiin viralliseksi vähemmistöksi vuonna 1976.[1]

Wienin unkarilaisvähemmistö syntyi kun unkarilaisia pakeni kaupunkiin turkkilaisten tieltä vuonna 1541. 1600-luvun lopulla Wienistä alkoi muodostua tärkeä unkarilaisen kulttuurin keskus. Ensimmäiset unkarilaiset seurat perustettiin Wienissä 1860-luvulla ja tuolloin unkarilaisten määrä nousi noin 100 000:n. Unkarilaisten määrä väheni tuntuvasti ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mutta määrä kasvoi taas toisen maailmansodan ja Unkarin kansannousun jälkeen tulleiden pakolaisten myötä. Wienin unkarilaiset tunnustettiin osaksi virallista unkarilaisvähemmistöä vuonna 1992.[1]

Saksan- ja unkarinkielinen nimikyltti Oberwartissa.

Itävallan unkarilaiset ovat valittaneet, että he saavat suhteessa vähemmän valtion tukea kuin muut vähemmistöryhmät. Vuonna 2003 unkarilainen vähemmistö sai tukea 330 000 euron edestä. Raha meni pääasiassa unkarilaisen oppiaineiston tekoon. Burgenlandissa on valtio järjestänyt unkarinkielistä peruskoulutusta vuodesta 1995, ja sitä opetetaan myös muutamissa korkeamman asteen oppilaitoksissa. Wienissä opetusta järjestävät unkarilaiset järjestöt. Vuonna 2004 kaksi kolmesta Burgenlandin unkarilaisesta oli katolilaisia. Muita suuria ryhmiä olivat luterilaiset ja kalvinistit.[1]