Itä-Pasila
Itä-Pasila (ruots. Östra Böle) on Helsingin Pasilan kaupunginosaan kuuluva osa-alue. 1970-luvulla entisen Mäkelän pienteollisuus- ja varastoalueen tilalle rakennetussa Itä-Pasilassa on paitsi asuntoja myös paljon virasto- ja toimistotaloja.
Itä-Pasila | |
---|---|
Östra Böle | |
Asemapäällikönkatu |
|
Kaupunki | Helsinki |
Suurpiiri | Keskinen suurpiiri |
Kaupunginosa nro | 17 (osa-alue 173) |
Väkiluku | 3 751[1] (31.12.2021) |
Osa-alueet | osa-alue Pasilan kaupunginosassa |
Postinumero(t) | 00520 |
Lähialueet | Keski-Pasila, Kumpula, Käpylä, Pohjois-Pasila, Vallila |
Itä-Pasila on liikenneratkaisultaan samantapainen kuin Merihaka: jalankulku on omalla betonikannella katuverkon yläpuolella. Alue on tiiviisti rakennettu, ja rakennuskannassa on myös tornitaloja. Itä-Pasilaa ei kuitenkaan voi tiiviydeltään verrata kantakaupungin umpikortteleihin. Itäpuolella aluetta sivuaa vilkasliikenteinen Mäkelänkatu. Sen varrella ei Itä-Pasilan kohdalla ole rakennuksia, vaan katua reunustaa sitä huomattavasti korkeammalle pengerretty puisto.
Historia
Itä-Pasilan asemakaava laadittiin Reijo Jallinojan Teknillisessä korkeakoulussa laatiman diplomityön pohjalta,[2] ja myöhemmin Jallinoja itse johti Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkönä alueen kaavoitusta.[3] Alkuperäisestä suunnitelmasta jouduttiin kuitenkin karsimaan monet vapaamuotoiset julkiset tilat, joita alueen betonirakenteiden sisään oli suunniteltu toimisto-ja asuintilojen lisäksi.[2] Itä-Pasilan asemakaavassa määrätään, että rakennuksen ikkunoita sisältävän päädyn saa rakentaa enintään 30 metrin ja ikkunattoman päädyn enintään 12 metrin päähän asuinrakennuksesta[4].
Pasilan asuntorakentaminen tapahtui vuosina 1974–1978, jolloin alueella aikaisemmin olleet puiset varastorakennukset purettiin. Alueen vanhoista rakennuksista jäi jäljelle vain vanha asemarakennus, joka siirrettiin lähelle toiseen paikkaan Rauhanasemaksi, sekä yksi VR:n henkilökunnan asuintalo, joka säilyi alueella vielä useita vuosia myöhemmin. Tilalle rakennettiin erikorkuisia betonielementtitaloja. 2000-luvulla lukuisia taloja on peruskorjattu. Joistakin taloista on löytynyt laajoja kosteusvaurioita rakentamisen heikon laadun vuoksi. Muutamia asuntotaloja on myös maalattu uuden värisiksi.
Rakennuksia
Itä-Pasilassa sijaitsee useita tärkeitä virastoja ja laitoksia, kuten Messukeskus, Helsingin pääkirjasto, Väylävirasto, Maanmittauslaitos, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja HSL. Alueella on myös usean järjestön, kuten Akavan, Tekniikan akateemisten ja Insinööriliiton, toimistot. Kouluja alueella ovat Business College Helsinki ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Itä-Pasilan näkyvin maamerkki on Elisan linkkitorni.
Suomen Messut -osuuskunta aloitti muuton Mannerheimintien messuhalleilta Pasilaan tammikuun alussa 1975. Laajentuminen entisellä paikalla ei ollut enää mahdollista, joten oli muutettava Pasilaan. Ensimmäisten hallien kokonaispinta-ala oli 34 000 m2 ja ne saivat nimet J.K. Paasikiven halli ja U.K. Kekkosen halli. Ensimmäinen näyttely Pasilassa, Vene –75, avautui 6. helmikuuta 1975. Helsingin pääkirjasto avattiin Itä-Pasilassa 22. joulukuuta 1986. Arkkitehtitoimisto Kaarlo Leppäsen suunnitteleman rakennuksen kokonaiskerrosala on 10 208 m² ja hyötypinta-ala 7 409 m².
Liikenne
Alueen länsilaidalla Keski-Pasilan puolella sijaitsee Pasilan rautatieasema. Asemalta kulkee useita poikittaisliikenteen bussi- ja raitiolinjoja. Mäkelänkadulta alueen itälaidalta kulkee myös tiheästi busseja keskustaan. Raitiotien ensimmäinen vaihe Itä-Pasilan läpi Pasilan rautatieasemalle valmistui vuonna 1976. Aluksi sinne liikennöi Kauppatorilta linja 2. Rataa jatkettiin Pasilansillan yli Länsi-Pasilaan ja yhä Nordenskiöldinkadulle vuonna 1985, jolloin siitä muodostettiin lopulta vuonna 2017 purettu rengaslinja 7. Vuodesta 2008 lähtien alueella on liikennöinyt myös raitiolinja 9, joka kulkee Pasilan asemalta Jätkäsaareen. Vuonna 2024 alueella alkaa liikennöidä myös Kalasatama–Pasila-raitiotie.
Lähteet
- Helsingin väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain alken 31.12.2015 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. 2022. Viitattu 7.5.2022.
- Oiva Turpeinen, Timo Herranen, Kai Hoffman: Helsingin historia vuodesta 1945, 1. osa, s. 196. Helsingin kaupunki, 1997. ISBN 951-772-920-0.
- Rakennustaiteen valtionpalkinto arkkitehti Reijo Jallinojalle 23.9.2005. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 18.1.2013.
- Purkaminen | Itä-Pasilan asukas mittasi laserilla, miten lähelle uutta taloa sovitetaan – Tulos kauhistutti Helsingin Sanomat. 21.10.2022. Viitattu 24.10.2022.