Itä-Frankia

Itä-Frankia oli historiallinen valtio, joka muodostui 843 Verdunin sopimuksessa, jolla Frankkien valtakunta jaettiin kolmeen osaan Kaarle Suuren pojanpoikien kesken. Itä-Frankian sai Ludvig Saksalainen.[1] Itä-Frankiasta kehittyi myöhemmin Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Ei ole täysin selvää, missä vaiheessa Itä-Frankia kehittyi keisarikunnaksi, mutta viimeistään 962, kun Otto I Suuri kruunattiin keisariksi, on keisarikunnan täytynyt olla olemassa.

Itä-Frankia
Francia orientalis


Itä-Frankia vuonna 843
Pääkaupunki Useita, mukaan lukien Frankfurt ja Regensburg
Historia
– Perustettu 843
– Lakkautettu 962
Valuutta Pfennig
Edeltäjä(t) Frankkien valtakunta
Seuraaja(t) Saksan kuningaskunta
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta

Itä-Frankia jakautui neljään herttuakuntaan: Svaabiaan, Frankeniin, Saksiin ja Baijeriin, jotka liitettiin Lothar II:n vuonna 869 tapahtuneen kuoleman jälkeen Lotharingiaan.

900-luvulla Itä-Frankian aluetta alettiin kutsua nimillä regnum Teutonicum (Teutonien kuningaskunta[2] ja Saksan kuningaskunta).

Lähteet
  1. Taneli Puputti, Keisarit ajankuvana, pro gradu, Jyväskylän yliopisto, s. 5 ja alaviite 189 (pdf)
  2. Edward N. Luttwak, The Grand Strategy of the Byzantine Empire s. 139 (Google Books)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.