Itä-Anglian kuningaskunta

Itä-Anglian kuningaskunta (East Anglia) oli anglosaksien perustama kuningaskunta Isossa-Britanniassa. Itä-Anglian ensimmäisenä hallitsijana pidetään kuningas Uffaa, joka nousi valtaan noin vuonna 570. Itä-Anglia ajautui Mercian ylivallan alle 600-luvun puolivälissä, ja vuonna 792 Mercian valtaistuimelle noussut Kenulf liitti Itä-Anglian kokonaan valtakuntaansa. Wessexin kuningas Egbert kuitenkin valloitti Mercian vuonna 827 ja yhdisti kaikki anglosaksivaltakunnat alaisuuteensa.[1]

Itä-Anglian kuningaskunta
Ēast Engla Rīce (muinaisenglanniksi)
Regnum Orientalium Anglorum (latinaksi)
500-luku–918


Itä-Anglian kuningaskunta Ison-Britannian itärannikolla.
Valtiomuoto monarkia
Monarkki 902–918 Guthrum II (viimeinen)
Pääkaupunki Rendlesham, Dommoc
Uskonnot anglosaksinen pakanuus, anglosaksinen kristinusko
Historia
– alkanut 500-luku
– loppunut 918
Kielet muinaisenglanti, latina
Seuraaja(t) Wessexin lippu Wessex

Katso myös

Lähteet
  1. Kari, Risto: Historian ABC – Kaikkien aikojen valtiot. Osa 1., s. 298. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2000. ISBN 951-31-1093-1.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.