Isolyhtysilmä

Isolyhtysilmä (Anomalops katoptron) on lyhtysilmiin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan syvistä vesistä indopasifiselta merialueelta.

Isolyhtysilmä
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Limapääkalat Beryciformes
Heimo: Lyhtysilmät Anomalopidae
Suku: Anomalops
Laji: katoptron
Kaksiosainen nimi

Anomalops katoptron
(Bleeker, 1856)
Katso myös

  Isolyhtysilmä Wikispeciesissä
  Isolyhtysilmä Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

Isolyhtysilmä voi kasvaa suurimmillaan noin 35 cm pitkäksi. Laji on ruumiinmuodoltaan pitkänomainen ja suuri- ja tylppäpäinen. Silmät ovat suuret. Kalalla on kaksi selkäevää, joista taaempi on pidempi. Isolyhtysilmän pyrstöevä on haarautunut. Silmien alla on valoelimet, joissa elää bioluminoivia Photodesmus katoptron-bakteereja. Kala voi sammuttaa valoelimen kääntämällä sen elimen sisäänpäin erityiseen taskuun. Väriltään laji on harmaa ja päästään musta.[2][3][4][5][6][7]

Levinneisyys ja elintavat

Isolyhtysilmää tavataan alueelta, joka ulottuu Japanista Australiaan ja itään Tuamotulle. Päivisin kala elää korallien koloissa syvimmillään noin 365 metrin syvyydessä. Yöllä ne nousevat matalampiin vesiin ja liikkuvat suurina parvina. Isolyhtysilmän ravintoa ovat planktoneläimet ja se käyttää valoelintään saaliin paikantamiseen. Valoelimellä on myös merkitystä yksilöidenvälisessä viestinnässä.[1][2][3][4][5][8][9]

Lähteet
  1. Moore, J.: Anomalops katoptron IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-2. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.12.2021. (englanniksi)
  2. Anomalops katoptron (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 1.12.2021. (englanniksi)
  3. David A. McKee, Henry Compton: Fire in the Sea, s. 120. Texas A&M University Press, 2014. ISBN 978-1-62349-031-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.12.2021). (englanniksi)
  4. Danté Fenolio: Life in the Dark, s. 128. JHU Press, 2016. ISBN 9781421418643. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.12.2021). (englanniksi)
  5. Twofin Flashlightfish, Anomalops katoptron (Bleeker 1856) Fishes of Australia. Museums Victoria. Viitattu 1.12.2021. (englanniksi)
  6. Great Flashlightfish The Cook Islands Natural Heritage Trust. Viitattu 1.12.2021. (englanniksi)
  7. Tory A.Hendry & Paul V.Dunlap: The uncultured luminous symbiont of Anomalops katoptron (Beryciformes: Anomalopidae) represents a new bacterial genus. Molecular Phylogenetics and Evolution, 2011, 61. vsk, nro 3, s. 834-843. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.12.2021.
  8. Jens Hellinger, Peter Jägers, Marcel Donner, Franziska Sutt, Melanie D. Mark, Budiono Senen, Ralph Tollrian & Stefan Herlitze: The Flashlight Fish Anomalops katoptron Uses Bioluminescent Light to Detect Prey in the Dark. PLOS One, 2017, 12. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.12.2021. (englanniksi)
  9. Peter Jägers, Louisa Wagner, Robin Schütz, Maximilian Mucke, Budiono Senen, Gino V. Limmon, Stefan Herlitze & Jens Hellinger: Social signaling via bioluminescent blinks determines nearest neighbor distance in schools of flashlight fish Anomalops katoptron. Scientific Reports, 2021, 11. vsk. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.