Isokrassi

Isokrassi (Lepidium latifolium) on monivuotinen, Euraasiassa kasvava ruohovartinen ristikukkaiskasvi. Suomessa laji on harvinainen ja rauhoitettu.[1]

Isokrassi
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Krassit Lepidium
Laji: latifolium
Kaksiosainen nimi

Lepidium latifolium
L.
Katso myös

  Isokrassi Wikispeciesissä
  Isokrassi Commonsissa

Ulkonäkö ja koko

Isokrassi on 30–100 cm, joskus jopa yli metrin korkea, kalju kasvi. Sen lehdet ovat isoja, ruodillisia, soikeita ja tiehästi sahalaitaisia. Ylemmät lehdet ovat kapeita ja ehytlaitaisia. Kasvin kukinto on iso, haarova ja tiheäkukkainen. Isokrassi kukkii heinä-elokuussa valkoisin, pienin kukin. Lidut ovat soikeita ja siipipalteettomia. Isokrassilla on monihaarainen, laaja juurakko.[2][3]

Levinneisyys

Isokrassin levinneisyysalue ulottuu Keski-Euroopasta Aasiaan, Pohjoismaiden eteläosiin ja Pohjois-Afrikkaan. Ihmisen mukana laji on levinnyt myös mm. Pohjois-Amerikkaan. Suomessa isokrassia esiintyy harvinaisena rannoilla Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. Satunnaisesti isokrassia tavataan myös satamakaupungeista ja sisämaasta, mutta esiintymät eivät ole olleet pitkäikäisiä.[3]

Elinympäristö

Suomessa isokrassi kasvaa saaristossa aivan meren rantaviivan tuntumassa. Aallokko ja jäät eivät juuri haittaa kasvia, sillä tukeva juurakko pitää kasvin tiukasti kiinni rantasorakossa.[3]

Käyttö

Isokrassi on syötävä ja sitä on myös aikaisemmin ilmeisesti viljelty Euroopassa. Kasvissa on sinappia ja pippuria muistuttava maku.[4] Kasvin kaikkia osia, myös siemenkotia, voi syödä. Nuoria lehtiä voi käyttää salaatissa, siemeniä on käytetty mausteena.

Lähteet
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Ranta, Pertti: Isokrassi. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Ryttäri, Terhi & Kettunen, Taina. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 179.

Viitteet
  1. Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit www.ympäristö.fi. 4.4.2008. Valtion Ympäristöhallinto. Viitattu 4.8.2008.
  2. Retkeilykasvio 1998, s. 186.
  3. Ranta 1997, s. 179.
  4. Den virtuella floran: Bitterkrassing (ruotsiksi) Viitattu 5.3.2009.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.