Isoftaalihappo

Isoftaalihappo on aromaattinen dikarboksyylihappo, joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritöntä kiteistä jauhetta. Sen kemiallinen kaava on C8H6O4 ja rakennekaava C6H4(COOH)2. Isoftaalihaposta käytetään myös nimityksiä meta-ftaalihappo, m-ftaalihappo ja 1,3-bentseenidikarboksyylihappo.

Isoftaalihappo
Tunnisteet
CAS-numero 121-91-5
IUPAC-nimi 1,3-bentseenidikarboksyylihappo
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C8H6O4
Ulkomuoto väritön kiteinen jauhe
Tiheys 1,54 g/cm³
Sulamispiste 345–348 °C (618–621 K)
Kiehumispiste - °C (- K)
Liukoisuus ei liukene veteen

Isoftaalihapon moolimassa on 166,1 g/mol, sulamispiste 345–348 °C, suhteellinen tiheys 1,54 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), itsesyttymislämpötila > 650 °C ja CAS-numero 121-91-5. Isoftaalihappo ei liukene kylmään veteen, mutta huonosti kiehuvaan veteen.

Valmistus ja käyttö

Isoftaalihappoa valmistetaan hapettamalla m-ksyleeniä hapen avulla ja toisinaan kohapettimena käytetään asetaldehydiä ja liuottimena etikkahappoa. Katalyytteinä m-ksyleenin hapetukselle käytetään tyypillisesti koboltti-mangaani-bromi-katalyyttiä. Yhdiste puhdistetaan kiteyttämällä. Isoftaalihappoa käytetään korkeita lämpötiloja kestävien polyestereiden, hartsien ja muiden tyydyttymättömien polymeerien valmistamiseen. Siitä valmistetaan myös muovien pehmentimiä, mutta ne ovat kalliimpia kuin ftaali- tai tereftaalihaposta valmistetut.[1][2] [3]

Ympäristö- ja terveysvaikutukset

Lyhytaikainen altistuminen isoftaalihapolle ärsyttää lievästi ihoa.

Katso myös

Isoftaalihapon (meta-ftaalihappo, 1,3-bentseenidikarboksyylihappo) isomeerisia muotoja ovat:

  • ftaalihappo eli orto-ftaalihappo eli 1,2-bentseenidikarboksyylihappo
  • tereftaalihappo eli para-ftaalihappo eli 1,4-bentseenidikarboksyylihappo

Lähteet
  1. Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 445. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  2. Chang-Man Park & Richard J. Sheehan:Phthalic Acids and Other Benzenepolycarboxylic Acids, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 07.05.2013
  3. Richard J. Sheehan:Terephthalic Acid, Dimethyl Terephthalate, and Isophthalic Acid, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 07.05.2013

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.