Iso Venesjärvi

Järven pituus on 2,6 kilometriä, leveys 650 metriä ja sen pinta-ala on 85 hehtaaria. Se sijaitsee tasaisesta maastosta 10–15 metriä kohoavan harjanteen länsipuolella. Siihen laskevat ympäröivien metsien suo-ojat ja Iso-Valkiaisen laskuoja. Järven pohjoispäähän laskee Venesjoen ja Hakoluoman yhteinen jokiuoma, joka on Vähä-Valkiaisen, Vähä Venesjärven, Vähä Pelijärven, Iso Pelijärven, Iso Kivijärven ja Hakojärven laskujoki. Rantaviivan pituus on 6,6 kilometriä. Ranta on pääasiassa metsämaata, jossa on metsäsuon saarekkeita. Järven länsirannat ovat monin paikoin ruohottuneita ja soistuneet umpeen niin, että eräät asukkaat ovat ruopanneet rantaan ulottuvia kaivantoja. Järven lähiympäristössä sijaitsee kaksi maatilaa ja rannoille on rakennettu lähes 20 vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet vajaan kilometrin päässä kulkevalta valtatieltä 3.[2][1]

Iso Venesjärvi on runsashumuksinen, ruskeavetinen ja hapan metsäjärvi. Järven vedenlaatua tutkittiin kolamsti vuosina 1975–1992. Veden väriluku oli tuolloin 250–440 Pt/l, sameus 0,85–1,35, happipitoisuus 0,10–7,60 mg/l eli hapen kylläisyysasteena 1–54 %. Veden ravinnepitoisuudet olivat kokonaistyppenä 610–680 µg/l ja kokonaisfosforina 23–58 µg/l. Järveen laskevat idästä Hanhinevan ja Sompanevan turvetuotantoalueiden vedet.[2][3]

Metsämuseossa on kaksi valokuvaa, jossa Iso Venesjärven vedenpintaa lasketaan 1930-luvulla.[4]