Iso Vasikkasaari

Iso Vasikkasaari on yksi Espoon kaupungin ulkoilusaarista. Se sijaitsee noin kilometri Matinkylän Nuottaniemen venesatamasta itäkaakkoon. Espoon virallisessa kaupunginosajaossa Iso Vasikkasaari kuuluu Matinkylään; saaren ja Matinkylän manneralueen välinen etäisyys on pienimmillään alle puoli kilometriä.[2] Saaren erikoisuutena on antiikin Kreikkaan viittaava nimistö.

Ison Vasikkasaaren puinen näkötorni
Saaren rantaa
Gula Villan

Maantiede

Ison Vasikkasaaren pinta-ala on 24 hehtaaria. Yksityisomistuksessa olevaa luoteisosaa lukuun ottamatta saari on ulkoilualuetta. Ison Vasikkasaaren pohjoisosa on ilmeeltään melko kulttuurivaikutteinen, eteläosa sitä vastoin varsin luonnontilainen. Saaren luonto on rehevää. Sen rannikkoa kiertää ruovikoiden ja niittyjen vyöhyke. Rantojen läheisyydessä kasvaa tervaleppää, saaren eteläpuolen sisäosaa kohti mentäessä kuljetaan kuusikkoista rinnettä ylös karuille jäkäläkallioille, joilla kasvaa mäntyjä.[3][4]

Ison Vasikkasaaren korkeimmat kohdat ovat yli 15 metriä merenpinnan yläpuolella. Saaren keskiosassa on pienehkö nurmialue, jonka itäpuolella Bastuviken-nimisen lahden pohjukassa on pieni, julkinen hiekkaranta. Nurmialueen länsipuolella on ruovikoitunut lahti, jonka luoteisosassa sijaitsee Salamis-niminen luoto. Nurmialue on vain muutaman metrin korkeudella merenpinnasta, kuten koko Ison Vasikkasaaren pohjoisosa, joten saaren eteläosan yli kymmenen metrin korkeudella sijaitsevat kummut olivat merenluotoina jo kauan ennen kuin pohjoisosan alankomaat olivat nousseet maankohoamisen myötä merestä.

Iso Vasikkasaari kuuluu Espoon sisäsaaristoon. Sen pohjoispuolella on kaksi pientä saarta: Buguholm ja Pitkäsaari. Ison Vasikkasaaren länsipuolella sijaitsee Pieni Vasikkasaari eli Lilla Kalvholmen. Saaria erottaa kapea, maatuva Pavelsons hålet. Nimi lienee perua tuntemattomaksi jääneeltä, virolaislähtöiseltä Pavelson-nimiseltä henkilöltä. Pieni Vasikkasaari on pääosin huvilakäytössä. Noin kolmesataa metriä Isosta Vasikkasaaresta eteläkaakkoon sijaitsee puolestaan Pukkisaari. Saarten välinen salmi, Norrströmmen, on nimetty Pukkisaaren näkökulmasta.[5] Vasikkasaarten länsipuolella sijaitsee Alholmen ja pieni saariryhmä nimeltään Kalvholmsklackarna.

Kulttuurivaikutteet ja historia

Ison Vasikkasaaren luoteisosan yksitysalueella sijaitsee Espoon saariston kenties kiehtovin rakennus: kunnallisneuvos ja pankinjohtaja Abel Landénin 1897 rakennuttama huvimaja, jonka arkkitehtuuri jäljittelee Poseidonin temppeliä. Vuoroveneiden liikennöintilaituri sijaitsee saaren koillisosassa Temppelisalmen rannalla. Saaren länsirannalla sijaitsee entinen kalastusmaja, Gula Villan, jossa toimii kesäravintola. Saarella on myös pieni, puinen näköalatorni.[4]

Isossa Vasikkasaaressa oli 1700-luvun lopulta alkaen kalastaja-asutusta. Landén osti saaren 1878. Tuohon aikaan oli tapana, että varakkaat ihmiset saapuivat alkukesästä huvilasaarille mukanaan palvelusväki. Saarilla vietettiin vilkasta seuraelämää. 1920-luvun alussa suuri osa Isosta Vasikkasaaresta myytiin Nygrenin suvulle.[4][6]

Isoa Vasikkasaarta kutsutaan myös nimillä Vasikkasaari ja Kalvholmen. Varhaisin muoto on Kalvholmen, joka on ollut käytössä 1500-luvulta. Saaren nimi palautunee vasikoiden (kalv) laidunmaihin. Salamis-luodon nimi on peräisin 1800-luvun lopulta, sen inspiraationa on ollut antiikin Kreikan historia.[5] Egeanmerellä on saman niminen, huomattavasti suurempi saari.

Lähteet
  • Hentman, Raija: ”Espoo ja Kauniainen”, Pääkaupunkiseudun retkeilyopas. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5429-5.
  1. Saaristo-opas (pdf) (s. 29) Espoo.fi. Espoo: Helsingin kaupungin liikuntavirasto, merellinen osasto 2014. Viitattu 16.4.2018.
  2. Iso Vasikkasaari Espoon opaskartalla
  3. Espoon ulkoilusaaret (html) (Iso Vasikkasaari) Espoo.fi. Espoo: © Espoon kaupunki. Viitattu 17.4.2018.
  4. Hentman, s. 147 ja 148
  5. Saariston osayleiskaava : Selostus (pdf) (s. 30 ja 31) Espoo.fi. Espoo: Espoon Kaupunkisuunnittelukeskus. Viitattu 17.4.2018.
  6. Iso-Vasikkasaaren huvilat (htm) Espoo.fi. Espoo: Espoon kaupunginmuseo. Viitattu 17.4.2018.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.