Iso Meltosjärvi

Järven pinta-ala on 131 hehtaaria eli 1,3 neliökilometriä, se on 1,9 kilometriä pitkä ja 1,1 kilometriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on saatu 367 800 kuutiometriä eli 0,00037 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 0,3 metriä ja suurin syvyys on 0,8 metriä. Sen rantaviivan pituus on 7,2 kilometriä.[2][1][4][5]

Järvi sisältyy Natura 2000-ohjelmaan kuuluvaan Meltosjärvet–Pysäjärvi- luonnonsuojelualueeseen (FI1302104). Suojelualueen pinta-ala on 458 hehtaaria, johon sisältyy myös viereiset Vähä Meltosjärvi, Pitkäperä ja Pysäjärvi. Meltosjärvien mataluuteen on vaikuttanut menneisyydessä suoritetut järvenlaskut. Pääosan suojelualueesta muodostaa itse järvien vesialueet, mutta suojeltua ovat myös järvien rantametsät. Niitä reunustaa alle 20 metriä leveä koivujen ja pajujen vyöhyke ja vedessä on laajoja saraikkovyöhykkeitä, minkä seassa kasvaa myös esimerkiksi järvikortetta, kurjenjalkaa, terttualpia ja vehkaa. Rannoilta tavataan myös kelluvia turvelauttoja. Avovesialueilla kasvaa esimerkiksi palpakoita, uistinvitaa, isovesihernettä ja pohjalehtisiä äimäruohoa, katkeravesirikkoa ja vesitähteä. Avoveden osuus järvien pinta-alasta on noin puolet.[6][3][7]

Järvet ovat valtakunnallisesti arvokkaita lintujärviä ja suojelupäätös on tehty luonnonsuojelulain puitteissa vuonna 1998. Alueilla pesivät ja käyttävät ruokailualueenaan 17 lintudirektiivin liitteessä I mainittua lajia (jouhisorsa, lapasorsa, heinätavi, metsähanhi, suopöllö, lapinsirri, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, laulujoutsen, nuolihaukka, tuulihaukka, kuikka, kaakkuri, kurki, pikkulokki, naurulokki, sinirinta, jänkäkurppa, pilkkasiipi, mustalintu, uivelo, vesipääsky, suokukko, mustakurkku-uikku, kalatiira, lapintiira, mustaviklo ja liro) ja siellä pesivät yhteensä 36 kosteikkoja suosivaa lajia. Syys- ja kevätmuuton aikana järvet ovat suosittuja levähdysalueita ja niitä hyödyntää myös sulkasadonaikana monet linnut. Runsaina lajeina järvillä pesivät tavi, haapana, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, isokoskelo ja valkoviklo. Lintuja voi seurata kahdesta lintutornista, jotka sijaitsevat Iso Meltosjärven etelärannalle ja Pitkäperän pohjoisrannalle.[6][3][8][7]

Järvi sijaitsee Tornionjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 67) Tengeliönjoen valuma-alueen (67.9) Meltosjoen valuma-alueella (67.98), jonka Ison Meltosjärven alueeseen (67.982) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 83,9 metriä mpy.[2][1][9]

• Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista