Iso Kukkojärvi

Järven pinta-ala on 45 hehtaaria ja se on 1,9 kilometriä pitkä ja 750 metriä leveä. Järvi sijaitsee kallioruhjeita täynnä olevalla ylänköalueella. Se on suuren L-kirjaimen muotoinen, jonka jalka on itä-länsi-suuntainen ja 1,2 kilometriä pitkä ja 300 metriä leveä. Se jää Jampinvuoren ja Sysikuoppamäen väliin ja sen rannat ovat jyrkkiä metsärinteitä. Jampinvuori kohoaa 70 metrin korkeuteen ja Sysikuopanmäen rinteet yli 60 metrin korkeuteen. L-kirjaimen pohjois-etelä-suuntainen osa on vasemmalle aukeavan kuunsirpin muotoinen. Tämä osa on 1,0 kilometriä pitkä ja 340 metriä leveä. Sen rannat ovat alavaa metsämaastoa ja järven pohjoispää tunnetaan nimellä Tonkinlahti. Järvenosat yhtyvät Kukkojärven maatilan kohdalla, jossa salmen leveys on 100 metriä. Salmen luoteispuolella sijaitsee järven ainoa nimetön saari. Salmen yli aukeaa Jampinvuoren lounaispuolen jyrkänteiden päältä hyvät näkymät. Sen rantaviivan pituus on 6,4 kilometriä ja sen rannat ovat kuivaa metsämaastoa. Alueen haja-asutus muodostuu neljästä taloudesta, joista kaksi on maatiloja. Rannoille on rakennettu lähes 20 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet valtatieltä 9 lähtevältä ja Kokkilaan menevältä tieltä sekä Talviaista ja Petääjärveä yhdistävältä tieltä.[2][1][4]

Järven valuma-alue on sen tilavuuteen nähden pieni, joten vesi vaihtuu järvessä varsin htaasti. Veden laskennallinen viipymä on 764 vuorokautta eli noin 2,1 vuotta. Valuma-alue on pääosin metsämaata, mutta sen joukossa on hieman suota ja joitakin pieniä peltopalstoja. Näiden seikkojen vuoksi järven vesi on kirkasta, lähes väritöntä ja siinä on vain vähän humusta. Järven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1983 ja 1995. Tutkimustan mukaan veden humusleima on kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kohtalainen, mutta siitä huolimatta lievästi hapanta. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on vaihdellut välttävästä tyydyttävään. Vedessä on ravinnekuormitusta vain vähän ja se muistuttaa luonnotilaista karua järveä. Veden kokonaisfosforipitoisuudet vaihteleva karun järven raja-arvon 12 mikrogrammaa litrassa (μg/l) vettä molemmin puolin. Kokonaistyppipitoisuudet ovat luontaisen suomalaisen järven tasolla. Tutkimusaineisto sisältää vain talvella otettuja näytteitä, mutta pitoisuuksien ei otaksuta kasvavan suuriksi kesälläkään. Veden happitilanne oli tutkimuksen aikana hyvä. Koska järvi on kapea ja tuulilta suojassa, syntyy siihen helposti lämpötilakerrostumista. Pohjan lähelle alusveteen syntyy suomalaisissa järvissä yleensä happitalouden ongelmia. Koska Isossa Kukkojärvessä on vain vähän ravinteitä, ei sen alusveteen ole syntynyt suurempia ongelmia. Järvi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti.[3][5]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Leppähampaanjoen valuma-alueella (35.75), jonka Ulpukkaojan valuma-alueeseen (35.757) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 124,4 metriä mpy. Järveen on johdettu vain muutama metsäoja ja niistäkin vain Kalatonjärven laskuoja tuo ojitetun Isosuon kuivatusvesiä. Vähä Kukkojärvi sijaitsee aivan järven itäpäässä, minne sen vedet myös laskevat. Ojaa ei näy kartoissa, mutta se piirettiin vuoden 1957 kartoissa [6]. Samassa kartassa näkyi myös Kalatonjärven laskuoja. Järven oma laskuoja sijaitsee järven lounaiskulmassa, missä sijaitsee myös Kukkojärven maatila. Laskuoja virtaa metsässä olevassa laaksossa luontaisen oloisesti ja yhtyy alhaalla Ulpukkaojaan. Tämä virtaa tasaisessa peltojen täyttämässä laaksossa kohti länttä, missä se laskee 1,2 kilometrin päässä Kokkilanselän Kukkolahteen.[2][1]

Vuoden 1957 peruskartassa näkyi vielä, kuinka paikalliset viljelijät olivat raivanneet maastoon pieniä peltopalstoja sinne tänne. Suurimmat peltoalat kuulunevat Kotkan, Tonkin, Kukkojärven ja Kukkokosken taloille. Karttaan on merkitty Taulinlahden nimi eri lahdelle kuin se on nykykartoissa. Seuraavassa vuoden 1977 kartassa osa peltopalstoista on metsitetty ja järveen on merkitty nyt saari.[6][7][8]