Iso-Lano
Iso-Lano [1][2] on Päijät-Hämeessä Hollolassa Hämeenkosken taajaman lähellä sijaitseva järvi.[1][2]
Iso-Lano | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Päijät-Häme |
Kunnat | Hollola |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Teuronjoen valuma-alue (35.83) |
Laskujoki | Teuronjoki [1] |
Järvinumero | 35.833.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 102,8 m [1] |
Rantaviiva | 5,063 km [2] |
Pinta-ala | 19,817 ha[3] |
Saaria | 3 [1] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Maantietoa
Järven pinta-ala on 19,8 hehtaaria ja se on 1,3 kilometriä pitkä ja 400 metriä leveä. Sen rantaviivan pituus on 5,1 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata tai taajama-aluetta. Järvellä on yksi laajentuma, mutta muuten se on 150 metriä leveä. Itäpuolelta Ilolanharju työntyy järveen kiinni. Eteläosan kapeikossa, joka erottaa pääaltaasta erilleen Pikku-Lanon, sijaitsee kolme saarta. Järven länsirannalla on vain vapaa-ajan asutusta, mutta itärannalla ulottuvat taajaman asuinalueet rantaan asti. Yhdystie 3171 kulkee paikoin rantaa viistäen.[1][2][4]
Vesistösuhteet
Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Teuronjoen valuma-alueeseen. Se jaetaan vielä Pääjärven alueeseen, johon järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 102,8 metriä mpy. Pääjärvestä alkaa kahden järven ketju, josta ylimmäinen Leppälammi laskee alimmalineen Iso-Lanoon Viianportaan kautta. Järvien vedenpinnan korkeusero on vain 10 senttimetriä. Iso-Lanon kanssa samaan järvialtaaseen voidaan lukea alempana oleva laajentuma Pikku-Lano. Se kapenee Teuronjoeksi ennen Hämeenkosken vanhainkotia. Alueen vedet virtaavat Teuronjoesta Mommilanjärven ja Ansionjärven kautta Puujokeen, josta ne päätyvät Hiidenjoen kautta Vanajaveteen.[1][2]
Historiaa
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi oli ”Puolimatkajärvi”. Sen eteläpäässä sijaitsi kaksi vesimyllyä, joita varten on saatettu padota joen luusua. Kartassa on järvi piirretty leveämä luusuaan asti. Myllyjen kohdalla joen ylitti postitie.[5]
Vuoden 1979 peruskartassa Pikku-Lanon etelään työntyvä lahti on nykyistä pitempi. Se on patoamalla lyhennetty ennen vuoden 1988 kartan julkaisua.[6][7]
Lähteet
- Iso-Lano, Hollola (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 25.4.2017.
- Suomen ympäristökeskus. Tieto on haettu Wikidatasta.
- Iso-Lano, Hollola (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050772.jpg), 1855–1856
- Peruskartta 1:20 000. 2133 09 Koski HL. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1979. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)
- Peruskartta 1:20 000. 2133 09 Koski HL. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1988. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 2.4.2017)