Iso-Heikkilä

Iso-Heikkilä (ruots. Storheikkilä) on kaupunginosa Turussa. Se sijaitsee kaupungin keskustasta länteen ja kuuluu keskustan suuralueeseen. Ennen vuotta 1944 Iso-Heikkilä oli Maarian kunnan kylä.

Iso-Heikkilä
Storheikkilä

Kaupungin kartta, jossa Iso-Heikkilä korostettuna.
Turun kaupunginosat
Kaupunki Turku
Suuralue Keskusta

Iso-Heikkilän väkiluku on 1 870 (2007). Asukkaista vain 4,57 prosenttia on alle 15-vuotiaita ja 35,17 prosenttia yli 65-vuotiaita. Iso-Heikkilä on väestöltään yksi Turun vanhimmista. Äidinkielenään suomea puhuu 94,86 prosenttia asukkaista, ruotsia 3,94 prosenttia ja muita kieliä 1,21 prosenttia.

Iso-Heikkilä rajoittuu pohjoisessa Uudenkaupungin rataan, lännessä siitä etelään kaartuvaan satamarataan ja etelässä Tukholmankatuun ja Pansiontiehen[1]. Entinen Iso-Heikkilän kylän alue ulottui lounaassa nykyisen Länsisataman alueelle ja koillisessa paikoin nykyiselle Naantalin pikatielle asti[2].

Suurin osa Iso-Heikkilästä on 2010-luvun loppuun asti ollut teollisuusaluetta ja toimistoja, mutta kaupunginosassa on Patterinhaan asuinalue, jossa sijaitsee muun muassa vanhainkoti. Patterinhaan koillispuolella, Iso-Heikkilän mäen laella, sijaitsee Aarne Ehojoen suunnittelema asuinalue[3] sekä Iso-Heikkilän tähtitorni. Iso-Heikkilän nimistö juontuu osittain tähtitieteestä.

Patterinhaan kerrostalot on rakentanut Puolimatka. Ennen kerrostalojen rakentamista alueella sijaitsi 1400-luvulta periytynyt Iso-Heikkilän kartano ja vuosina 1924–1956 Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha. 2020-luvulla Iso-Heikkilän itäosan teollisuusalueelle rakennetaan uusi Kirstinpuiston kerrostaloalue[4].

Yksi Turun joukkoliikenteen runkolinjoista, linjapari 32/42, kulkee Iso-Heikkilän kautta.

Patterinhaka
Patterinhaan vanhimpia, vuonna 1954 valmistuneita rakennuksia Kanslerintie 6:ssa.

Patterinhaka on Iso-Heikkilässä sijaitseva kerrostaloalue. Alueella toimi vuosina 1966–2009 Turun vesilaitoksen jätevedenpuhdistamo, joka lopetti toimintansa, kun Kakolan jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön. Patterinhaka on Turun ensimmäinen asumalähiö, ja se on rakennettu 1954.[5] Alueen palveluihin kuuluvat vanhusten palvelutalo ja päiväkoti.[6]

Aarne Ehojoen ja Veijo Kahran suunnittelema Patterinhaka koostuu viidestä taloyhtiöstä ja niiden 13 asuinrakennuksesta Latokartanonkadun ja Kanslerintien varrella. Seitsenkerroksisia taloja ei ole paalutettu, vaan ne on perustettu maanvaraisilla anturaperustuksilla. Puolimatka rakensi talot liukuvalumenetelmällä paikan päällä. Siksi rakennusten äänieristystä pidetään parempana kuin myöhemmin rakennettujen betonielementtitalojen. Asuntoja on kaikkiaan 735, keskikooltaan 43,5 neliömetriä. 2010-luvun keskivaiheilla Patterinhaassa asui 840 henkeä, eli valtaosa asunnoista oli yhden hengen talouksia. 1950-luvulla asunnoissa asui paljon lapsiperheitä, joista monet muuttivat Patterinhakaan vaatimattomista hellahuoneista, joissa ei ollut nykyajan mukavuuksia.[7]

Patterinhaassa oli presidentti Mauno Koiviston ja Tellervo Koiviston ensimmäinen yhteinen koti 1950-luvulla[8].

Vaasantien varren puistossa sijaitsee Armas Puolimatkalle omistettu veistos Vahva (Maarit Nissilä, 1987).[9]

Kirstinpuisto

Ruissalontien ja Akselintien rapistunut teollisuusalue tullaan 2020-luvulla rakentamaan uudeksi Kirstinpuisto-nimiseksi, noin 40 kerrostalon ja 2 600 asukkaan asuinalueeksi. Teollisuutta alueelle jää edustamaan pakkaustehdas ja kirjapaino Jaakkoo-Taara, joka laajentuu myös sen vierestä puretun vanhan öljytehtaan tontille. Myös vanha Turun Saippuan rakennus eli nykyinen Saippua-Center säilyy. Ruissalontie lakkaa toimimasta läpiajokatuna, ja uudeksi alueen pääväyläksi tulee sen poikkikatu Artturinkatu, jota laajennetaan ja jolle rakennetaan risteys Tukholmankadulle.[10][4][11]

Historiaa

Iso-Heikkilän kartanoa kutsuttiin 1400-luvulla nimellä ”Åbo slotz ladegårdh”, Turun linnan latokartano[12]. Vuonna 1696 se muutettiin virkataloksi. 1870-luvulla rakennettu rautatie Turun satamaan erotti Iso-Heikkilän radan eteläpuolelle jääneestä Turun keskusta-alueesta, ja vuoteen 1944 asti Iso-Heikkilä kuuluikin monien Turun nykyalueiden ohella Maarian kuntaan. 1920-luvun taitteessa Iso-Heikkilän pohjoisosan läpi rakennettiin Uudenkaupungin rata, joka haarautuu Iso-Heikkilän länsipuolella myös satamaan kulkevaksi radaksi.[11]

Toisen maailmansodan aikana Iso-Heikkilän lounaiskulmassa sijaitsi saksalaissotilaiden majoitukseen rakennettu Pikku-Berliiniksi kutsuttu etappitukikohta, jonka noin 70 rakennusta purettiin kun paikalle alettiin 1950-luvun alussa rakentamaan Patterinhakaa. Vielä 1950-luvun lopulla Iso-Heikkilä oli suurelta osin peltoa, josta nykyään muistuttaa keskellä kaupunginosaa oleva laaja puisto ja sen valtava liikenneympyrä.[11][13]

Iso-Heikkilän vanhimpia säilyneitä rakennuksia ovat Ruissalontien ja Tukholmankadun väliset puutalot ja ilmeisesti ensimmäisen maailmansodan ajoilta peräisin oleva Kanslerintien tiilinen kasarmitalli, joka on nyt Turun työttömien toimintakeskuksena.[11][13] Iso-Heikkilän kartano purettiin vuonna 1955 ja myytiin SOK:n teollisuuskäyttöön[12].

Kasvitieteellinen puutarha ja tähtitorni

Vuosina 1924–1956 Iso-Heikkilän koilliskulmassa, Turun yliopiston omistukseensa saaman virkatalon mailla sijaitsi Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Siellä kasvatettiin 1920-luvun lopulla noin puoltatoista tuhatta eri kasvilajia, 1950-luvun puolivälissä jo 4 500 lajia. Vuonna 1956 tilat kävivät pieniksi, ja kasvitieteellinen puutarha siirrettiin nykyiseen paikkaansa Ruissaloon.[14] Vuonna 1925 yliopiston maille nousi myös Iso-Heikkilän tähtitorni, joka on nykyisin Turun Ursan käytössä.[15]

Teollisuushistoriaa

Kaupunginosan koilliskolkassa Uudenkaupungin radan eteläpuolella toimivat aiemmin säilyke- ja pakastetehdas. Pakastetehdas oli toiminnassa vielä 2000-vuosikymmenellä Apetit Pakaste Oy:n tuotantolaitoksena. Besta-nimellä tunnetun pakastetehtaan aiempia omistajia olivat SOK ja vuodesta 1984 Valion Kalayhtymä[16]. Niiden vieressä toimi Vaasan-yhtiön leipomo vuoteen 2011 asti[17]. Nyt kiinteistössä toimii muun muassa ED-Design-muotoilutoimisto.

Ruissalontiellä toimi 1900-luvun alusta saakka Suomen ensimmäinen öljytehdas Ab Vineto Oil Oy, vuodesta 1959 Oy Esso Ab. Albert Richardtsonin piirtämät tehdas- ja varastorakennukset purettiin 2010-luvun lopulla viereisen Jaakkoo-Taaran laajennuksen tieltä[18]. Jaakkoo-Taaran nykyinen sisaryritys Auraprint toimi pitkään Iso-Heikkilän Akselintiellä[19]. 1950-luvun alusta 1970-luvun loppupuolelle Ruissalontiellä toimi G. W. Sohlbergin peltipakkaustehdas[13][20] ja 1960-luvun puoleenväliin asti miesten paitoja valmistanut Leino-Tuote Oy[21][22]. Akselintiellä on 1960-luvulta asti toiminut betoniasema, joka siirtynee Halisiin[23].

Turun kaupungin jätevesien puhdistuslaitos toimi Patterinhaan etelälaidalla vuodesta 1966 vuoteen 2009 asti, kunnes valmistui Kakolan jätevedenpuhdistamo.

Kaupunginosaseura

Vuonna 2016 perustettiin kaupunginosaseura Iso-Heikkilä–Patterinhaka ry.[24]

Katso myös

Lähteet
  1. Kaupunginosien numerot ja nimet (PDF) 12.9.2016. Turun kaupunki, Ympäristötoimiala, Kaupunkisuunnittelu, Kaavoitusyksikkö. Viitattu 4.10.2018.
  2. Iso-Heikkilä Turun karttapalvelu. Viitattu 16.10.2018.
  3. Antikainen, Jimi: ”4 Ehojoki (Arkkitehtitoimisto Aarne Ehojoki, Arkkitehti Aarne Ehojoki ym.)”, Turun lähiöiden suunnittelijat ja arkkitehtoniset erityispiirteet, s. 14. Turku: Turun kaupungin kaavoitustoimisto, 2012. Teoksen verkkoversio.
  4. Iso-Heikkilään kaavoitetaan kymmeniä asuinkerrostaloja Turun Sanomat. 10.2.2017. Viitattu 2.10.2018.
  5. Heino, Jari: Puoli vuosisataa lähiössä Turun Sanomat. 1.2.2004. Viitattu 21.8.2013.
  6. Patterinhaka kylpee sataman valoissa Turun Sanomat. 3.2.2002. Viitattu 30.12.2008. [vanhentunut linkki]
  7. Turun vanhin lähiö voi paremmin kuin koskaan Turun Sanomat. 4.8.2014. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 3.10.2018.
  8. Tellervo Koivisto 90 vuotta (Syntymäpäivähaastattelu Jari Tervon kanssa) Yle Areena. 1.1.2019. Viitattu 6.1.2019.
  9. Maarit Nissilä (1952–), Vahva (Arkistoitu – Internet Archive), Turun museokeskus 8.8.2013. Viitattu 22.5.2014.
  10. Mäkilä, Ville: Kirstinpuisto yhdistäisi Iso-Heikkilän keskustaan Aamuset. 8.6.2017. Arkistoitu 2.10.2018. Viitattu 2.10.2018.
  11. Lahdenperä, Noora: ”2 Iso-Heikkilä ja Akselintie”, Teollisuusalueesta eläväksi kaupunginosaksi. Iso-Heikkilän vanhan teollisuusympäristön uudistaminen vetovoimaiseksi kaupunkialueeksi, s. 23–41. Diplomityö.. Oulun Yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta ja Turun kaupunki, Kaupunkisuunnittelu ja ympäristöosasto, 2015. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2.10.2018).
  12. Vuorela, Juha: Iso-Heikkilän virkatalo (Lähteenä Irja Sahlbergin artikkeli Turun kaupungin Historiallisen Museon vuosijulkaisussa 1960–1961, Turku 1962.) Juhan suku-uutiset -sivusto. 19.6.2008. Juha Vuorela. Viitattu 3.10.2018.
  13. Druey, Laurent ym.: ”Historia ja rakennussuojelu”, Linnakaupungin osayleiskaava, s. 11. Turku: Turun kaupunki, 2010. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2.10.2018).
  14. Louna-Korteniemi, Maria: Turun kasvitieteellisten puutarhojen historiaa 14.11.2016. Turun yliopisto. Arkistoitu 27.8.2018. Viitattu 2.10.2018.
  15. Yhdistys Turun Ursa. Viitattu 2.10.2018.
  16. Valio ostaa SOK:lta kaksi pakastetehdasta. Besta liittyy Kalayhtymään. Helsingin Sanomat, .
  17. Leipä loppuu 40 Vaasan Turun työntekijältä Turun Sanomat. 3.3.2011. Viitattu 2.10.2018.
  18. Vähämäki, Hannu: Vanhalle öljytehtaalle ei löydy käyttöä Turussa Yle Uutiset. 4.8.2015.
  19. Hakanen, Pekka: Tarroihin erikoistuminen pelasti Auraprintin Turun Sanomat. 3.5.2008. Viitattu 3.10.2018.
  20. ”GWS 125 vuotta”, Toimintakertomus 2000. G W Sohlberg Oy, 2001. Toimintakertomus verkossa (PDF) (viitattu 3.10.2018). (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. Miettinen, Allan ja Mattlar, Carl-Erik (toim.): Uutta Turkua rakennetaan. Turun elinkeinoelämää ja ammattikoulutusta esittelevä kirjanen., s. 43–44. Turun kaupunki, 1963.
  22. Yhdeksän vaatetusteollisuuden yritystä kaatunut tänä vuonna. Helsingin Sanomat, 14.12.1965, s. 24. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  23. Lohja Rudus suunnittelee betoniasemaa Halisiin Turun Sanomat. 1.6.2007. Viitattu 3.10.2018.
  24. Iso-Heikkilä ja Patterinhaka saivat oman kaupunginosaseuran Turun Sanomat. 21.12.2016. Viitattu 2.10.2018.

    Aiheesta muualla
    Turun suuralueet ja kaupunginosat
    Suuralueet Kaupunginosat suuralueittain
    1. Keskusta I kaupunginosa · II kaupunginosa · III kaupunginosa · IV Martti · V Itäranta · VI kaupunginosa · VII kaupunginosa · VIII Port Arthur · IX Länsiranta · Iso-Heikkilä · Korppolaismäki1 · Kupittaa · Kurjenmäki · Mäntymäki · Nummi2 · Pihlajaniemi3 · Ruissalo · Turun satama · Vähäheikkilä4
    2. Hirvensalo-Kakskerta Friskala · Haarla · Illoinen · Jänessaari · Kaistarniemi · Kakskerta · Kukola · Lauttaranta · Maanpää · Moikoinen · Oriniemi · Papinsaari · Pikisaari · Satava · Särkilahti · Toijainen
    3. Skanssi-Uittamo Harittu · Ilpoinen · Ispoinen · Katariina · Koivula · Korppolaismäki1 · Luolavuori · Peltola · Pihlajaniemi3 · Puistomäki · Skanssi · Uittamo · Vasaramäki · Vähäheikkilä4
    4. Varissuo-Lauste Huhkola · Lauste · Vaala · Varissuo
    5. Nummi-Halinen Itäharju · Kohmo · Koroinen · Kurala · Halinen · Nummi2 · Oriketo · Pääskyvuori · Räntämäki
    6. Runosmäki-Raunistula Kaerla5 · Kastu · Kärsämäki · Raunistula6 · Runosmäki7
    7. Länsikeskus Kaerla5 · Kähäri · Mälikkälä · Pitkämäki · Runosmäki7 · Ruohonpää · Teräsrautela · Vätti
    8. Pansio-Jyrkkälä Artukainen · Pahaniemi · Pansio · Perno
    9. Maaria-Paattinen Haaga · Jäkärlä · Koskennurmi · Lentokenttä · Metsämäki · Moisio · Paattinen · Paimala · Saramäki · Tasto · Urusvuori · Yli-Maaria
    Huomautukset
    1: Korppolaismäki kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon.
    2: Nummi kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Nummi-Haliseen.
    3: Pihlajaniemi kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon.
    4: Vähäheikkilä kuuluu osittain Keskustaan ja osittain Skanssi-Uittamoon.
    5: Kaerla kuuluu osittain Runosmäki-Raunistulaan ja osittain Länsikeskukseen.
    6: Raunistula kuuluu osittain Runosmäki-Raunistulaan ja osittain Länsikeskukseen.
    7: Runosmäki kuuluu osittain Runosmäki-Raunistulaan ja osittain Länsikeskukseen.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.