Islamin sanakirja

Islamin sanakirja selostaa islaminuskossa esiintyvien käsitteiden merkityksiä. Useimmat sanat tulevat arabiasta.

Sisällysluettelo

 A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö 

A
Abbasidikalifi Harun al-Rašid. Kuva kirjasta Tuhannen ja yhden yön tarinoita.
  • Abbasidit – Arabikalifaattia vuoden 750 jälkeen hallinnut dynastia, jonka aikana ensimmäiset islamia koskevat kirjoitukset julkaistiin. Abbasidit väittivät polveutuvansa profeetta Muhammedin serkusta Ibn Abbasista. [1]
  • Abd Allah – "Jumalan palvelija". Arvonimi, jonka umaijadihallitsijat ottivat käyttöönsä.[2]
  • Abrogaatio – Koraanin jakeen kumoaminen toisella.[1]
  • ’Adl (arab. عدل‎, ʿadl) – oikeus; islamilaisessa teologiassa al-’adl on tekninen termi jumalalliselle oikeudelle.[3]
  • Ahl al-Fatra – Välitila, jossa oleva henkilö elää tietämättömyydessä oikeasta uskosta, mutta ei ole vääräuskoinen (kafir).[4]
  • Ahl al-Hadith – Islamilaisen lain varhainen koulukunta, joka korosti hadith -perinteen merkitystä; traditionistit.[5]
  • Ahl al-kitab (arab. أهل الكتاب‎, ʾahl al-kitāb) – Kirjan kansat eli juutalaiset, kristityt ja zarathustralaiset, joilla on joukko etuoikeuksia islamilaisen vallan alla muihin ei-islamilaisiin uskontoihin verrattuna.[3]
  • Ahmadiyya – Mirza Ghulam Ahmadin (1835–1908) Intiassa perustama islamilainen liike.[6]
  • Ajatollah – uskonnollinen korkea arvonimi 12-šiialaisuudessa.[7][6]
  • Al-amr bi'l ma'ruf wa al-nahy ʿan al-munkar – "Hyvään kehottaminen ja pahan kieltäminen". Islamilainen periaate, joka vaatii, että jokaisen muslimin tulee omatoimisesti puuttua havaitsemaansa šarian rikkomukseen tarpeen tullen voimatoimin.[8]
  • Al-hamdu lillah – ”Ylistys Jumalalle” tai ”Jumalan kiitos”. Arabiaa puhuvat käyttävät lausetta päivittäisessä puheessa ja muslimit myös rukouksena (dhikr).[9]
  • Aleviitit – Mystinen islamin haara, joka seuraa Muhammedia, Alia, kahtatoista imaamia ja Haji Bektash Veliä.[6]
  • Ali – Muhammedin vävy ja serkku Ali ibn Abi Talib. Sunneille hän on neljäs (kts.) oikeaan johdettu kalifi, shiioille myös ensimmäinen (kts.) imaami.[6]
  • Alidit – Suku, joka väittää polveutuvansa profeetta Muhammedin serkusta ja vävystä nimeltä Ali ibn Abi Talib.[1]
  • Allah – Jumalan erisnimi. Sanan katsotaan olevan lyhennys muodosta al-ilah ("jumala").[1]
  • Allāhu akbar – ”Jumala on suurempi” tai "Jumala on mitä suurin". Kts. dhikr. [9]
  • Al-salaf – Hurskaat esi-isät. Muslimien kolme ensimmäistä sukupolvea.[10]
  • Amir al-mu'minin – "Uskovien komentaja". Kalifien kunnianimi.[6]
  • Amsar - varuskuntakaupunki, joita arabit perustivat valloitustensa tueksi (kuten Kufa, Basra, Fustat). [11]
  • Ašʿariitit – islamilaisen filosofian ja teologian (kalam) nykyisin vallitseva koulukunta.[12]
  • Ašura – Shiialaisten vuosittainen surujuhla, jossa surraan Alin pojan Husainin kuolemaa Karbalan taistelussa muharram-kuun 10. päivä 680.[6]
  • 'Awa'il – "ensimmäiset". Perimätiedossa kerrotut henkilöt, jotka olivat ensimmäisiä jossakin islamin hyväksi tehdyssä asiassa.[13]

B
Kaksi burkaan pukeutunutta afgaaninaista kesäkuussa 2005.
  • Basmala – Koraanin suuria edeltävä lause ("Jumalan, laupiaan Armahtajan, nimeen").[1][14]
  • Buraq – Ihmiskasvoinen siivekäs aasi, jonka matkassa Muhammed lensi Mekasta Jerusalemiin yhdessä yössä.[15]
  • Burka – Musliminaisten käyttämä koko vartalon peittävä vaate, jossa on kasvoverkko; käytössä lähinnä Afganistanissa ja Pakistanissa.[16]

D
  • Dar al-Harb – Sodan alue. Maat, joita ei ole alistettu islamilaisen hallitsijan alaisuuteen.[14]
  • Dar al-Islam – Islamin alue, islamilainen maailma.[14]
  • Da’wa – Kutsu kääntyä islaminuskoon. Edeltää (kts.) jihadia. [17]
  • Dervissi – Suufilaisen veljeskunnan jäsen.[18]
  • Dhikr – Rituaalinen rukous, jota mystikot (kts. suufit) toistavat tarkoituksella ylistää Jumalaa ja saavuttaa hengellinen täydellisyys.[9]
  • Dhimmi (arab. أهل الذمة‎, ʾahl aḏ-ḏima) on islamilaisessa valtiossa asuva kristitty, juutalainen tai zarathustralainen, joka alistuu islamin määräämään asemaan ja maksaa (kts.) jizya-veroa.[19][20]
  • Din – Uskonto.[15] Christoph Luxenbergin mukaan Koraanissa esiintyvä sana dῑn ei tarkoita uskontoa, vaan 'totuutta' tai 'pyhiä kirjoituksia', sillä nykyaikaista uskonnon käsitettä ei tuohon aikaan vielä ollut.[21]
  • Džinni – kts. Jinni

E

F
  • Fatiha – Koraanin ensimmäinen suura, joka lausutaan kerran tai useammin jokaisen päivittäisen rukouskerran yhteydessä.[6]
  • Fatwa – (arab. فتوى‎, fatwā) on kirjallinen lainopillinen lausuma, jonka islamilainen uskonoppinut antaa šariaa koskevasta kysymyksestä.[3][6]
  • Fiqh – Juridinen järkeily; šarian perusteisiin ja lähteisiin nojautuva päättely.[3]
  • Fitna – Islamilaisen (kts.) umman piirissä esiintyvä epäsopu ja sotatila.[3]
  • Futuh – Poliittinen termi, joka tarkoittaa valloitussodan avulla tapahtuvaa maantieteellisen alueen vapauttamista vääräuskoisten vallasta.[24]

G
  • Ghaiba – Imaamin kätkeytyminen shiialaisuudessa.[6]
  • Ghusl – Islamilainen suuri rituaalipesu.[25][15]

H
Pyhiinvaeltajat Mekassa
  • Hadith – Profeetta Muhammedin sanoista ja teoista kertovia tarinoita, joiden varaan rakentuu sunna.[7]
  • Hadd – Rangaistus, joka on šariassa erikseen määrätty jostain teosta.[26]
  • Hadž tai hajj – Mekkaan suoritettava pyhiinvaellus, yksi islamin viidestä peruspilarista.[27] [28]
  • Hafiz – Henkilö, joka osaa ulkoa Koraanin.[1] tai muistaa vähintään 100 000 hadithia kertojaketjuineen.[29]
  • Halal – Se, mikä (kts.) šarian mukaan on sallittua ja luvallista. Sen vastakohta on (kts. haram, joka tarkoittaa kiellettyä. [30]
  • Hamsa – Käden muotoinen amuletti, jonka uskotaan suojelevan pahalta silmältä.[31] Muslimit käyttävät siitä nimitystä Fatiman käsi ja kristityt nimitystä Marian käsi.[32][33]
  • Hanafi – Islamilainen šarian lakikoulukunta (kts.) maddhab).[15]
  • Hanbali – Islamilainen šarian lakikoulukunta (kts.) maddhab).[3]
  • Hanif – Koraanissa esiintyvä sana, joka tarkoittaa islamia edeltänyttä monoteistia, joka ei ollut juutalainen eikä kristitty.[1]
  • Haram – Se, mikä (kts.) šarian mukaan on kiellettyä.[6]
  • Hijab – Musliminaisten käyttämä pääliina, joka peittää hiukset ja kaulan.[16]
  • Hijaz – Arabian niemimaan länsirannikko, missä sijaitsee myös Mekka.[15]
  • Hijra – Muhammedin pako Mekasta vuonna 622.[15]
  • Hijyal – Lakitekninen ratkaisu, jonka avulla šarian kirjain täytetään esimerkiksi lainakoron kiellossa.[34]
  • Husain – Alin nuorempi poika, joka kuoli Karbalan taistelussa.[6]
  • Huuri – Naispuolinen neitsyt, joka palkkiona odottaa oikeauskoisia miehiä Paratiisissa.[35]

I
Id al-adha -juhlan ruokia Turkissa
  • Iblis – (kreik. < diabolos) Saatanan nimi Koraanissa. [36][37]
  • Id al-adha – Toinen kahdesta tärkeimmästä sunni-islamin juhlista. Sitä vietetään muistona tapahtumasta, jossa Abraham kuuliaisuutta osoittaakseen oli valmis uhraamaan poikansa Ismailin Jumalalle.[6]
  • Id al-fitr – Toinen kahdesta tärkeimmästä sunni-islamin juhlista. Sitä vietetään (kts.) Ramadan-paaston päätösjuhlana seuraavan kuun ensimmäisenä päivänä.[6]
  • Ijaz – Koraanin jäljittelemättömyys. Koraani ihmeenä sekä sisältönsä että muotonsa puolesta.[1][38]
  • Ijmāʿ – Uskovien yhteisön yksimielisyys islamilaisen lain tulkinnassa.[39]
  • Ijtihad – Šariaoppineen itsenäinen järjenkäyttö lain tulkinnassa. Vastakohta (kts.) taqlid. [3]
  • Imaami – Sunnalaisuudessa rukouksen johtaja, shiialaisuudessa yhteisön hengellinen johtaja, joka on erehtymätön ja synniltä suojattu.[1]
  • Imān – "Usko". Se tiivistyy islamin kuudessa uskonkappaleessa. Uskova on (kts.) mu'min.[6] [15]
  • Injil – "Evankeliumi", Jeesuksen kirjoittama kirja. Injil vastasi sisällöltään Koraania, eikä tarkoita samaa kuin Raamatun evankeliumit.[1][14]
  • Inshallah – "Jos Jumala suo". Uskoa kohtaloon on yksi islamin kuudesta uskonkappaleesta.[6]
  • Islamilainen kalenteri – Islaminuskossa käytössä on kuun vaiheisiin perustuva kuukalenteri, jossa vuosi on 11 päivää lyhyempi kuin aurinkokalenterissa.[6]
  • Isnad – Kertojaketju, joka ilmaisee keiden henkilöiden kautta hadithin sisältämä tarina (matn) on kulkenut.[7]

J
Pieni etelä-arabialainen steela, jonka huippu ehkä esittää kasvavaa kuuta. Peräisin 1. vuosisadalta eli 'tietämättömyyden' ajalta.
  • Ja’fari – Islamilainen shiialaisuuteen kuuluva šarian lakikoulukunta (kts.) maddhab).[40]
  • Jahiliyyah "tietämättömyyden aika", joka vallitsi ennen kuin islam aloitti vaikutuksensa.[41]
  • Jinni – Islaminuskoon kuuluva henkiolento.[1]
  • Jizya – (kts.) dhimmien maksettavaksi määrätty korotettu, joidenkin mukaan lähteiden mukaan kaksinkertainen vero. [42][19]

K
  • Kaaba – Mekassa sijaitseva pyhäkkö, jonka muuriin on upotettu musta kivi.[1]
  • Kafir – Halventava nimitys henkilölle, joka on kiittämätön (kufr) Jumalaa kohtaan. Kafir (monikossa 'kuffar') on uskoton, joka kieltää islaminuskon tai ainakin osan siitä. Käsitteen vastakohta on (kts.) mu'min eli uskova.[43] Jos muslimista tulee uskoton eli kafir, hänet pitää teloittaa.[44]
  • Kalam – Puhe. Jumalan puhe on kalam Allah. Islamissa ilm al-kalam tai vain kalam tarkoittaa etenkin teologista kirjoittelua.[3][45]
  • Kalifi – Arvonimi, jota käytetään Muhammedin seuraajasta islaminuskoisten yhteisön eli (kts.) umman johtajana.[46]
  • Khalifat Allah – "Jumalan puolestapuhuja, seuraaja, edustaja". Arvonimi, jonka kalifi Abd al-Malik otti käyttöön[47] ja jolle kalifi al-Mamun antoi uuden merkityksen.[48]
  • Khums – Šiialaisuudessa uskonnollinen almuvero eli (kts.) zakat.[49]
  • Khutba – Perjantairukouksessa pidetty saarna.[50]
  • Kuttab – "Koulu. Tarkoittaa normaalisti koraanikoulua (myös maktab).[51]

L
  • Lā ʾilāha ʾillā -llāh – Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala. Shahadan alkuosa, kts. tawhid. [15]

M
Sher-Dorin historiallinen madrasa Samarkandissa Uzbekistanissa.
  • Madhhab – Islamilaisen lain eli (kts.) šarian koulukunta.[52]
  • Madrasa – "Koulu". Uskonnolliseen virkamieskoulutukseen tarkoitetut madrasat syntyivät 1000-luvulla seldžukkien valtakunnassa Lähi-idässä. Madrasa voi tilanteen mukaan tarkoittaa myös muita kouluja.[3][6]
  • Mahdi – Lopun aikoina ilmestyvä messiaaninen hahmo.[7]
  • Maktab – "Koulu", yleensä koraanikoulu. Darinkielinen sana on käytössä lähinnä Afganistanissa. [51]
  • Maliki – Islamilainen šarian lakikoulukunta (kts.) maddhab).[15]
  • Marabout – Islamilainen pyhimys afrikkalaisessa islamissa. [53]
  • Matn – Hadithin osa, joka sisältää profeetta Muhammedin sanoja tai tekoja koskevan kertomuksen. Toinen osa on (kts.) isnad.[1]
  • Maturidit - islamilaisen filosofian ja teologian (kts. kalam) koulukunta, joka vaikuttaa Kaakkois-Aasiassa.[12][54]
  • Mawla tai maula – Liittolainen, ei-arabitaustainen muslimi.[14]
  • Mihna – Kalifi al-Mamunin 833 perustama uskonnollinen inkvisitio.[3]
  • Mihrab – Moskeijan seinässä oleva syvennys, joka osoittaa oikean rukoussuunnan (kts. qibla) Mekkaan päin.[55]
  • Minbar – Moskeijan saarnastuoli perjantairukouksia varten.[56]
  • Miswak – Hammastikku. Šaria sisältää ohjeita ja suosituksia sen käytöstä.[57]
  • Moskeija – Paikka, missä muslimit rukoilevat. Se voi olla pelkkä ulkotila (kts. musalla) tai vaativimmillaan "varsinainen moskeija", jonka pitää olla erillinen rakennus. [58][59]
  • Muessin tai muezzin (mu'adhdhin)– Moskeijan rukouskutsun kuuluttaja.[60]
  • Mufti – Sunnalaisuudessa islamilaisen lain eli šarian asiantuntija.[61]
  • Muhajirun – Ne muslimit, jotka pakenivat Mekasta Medinaan (kts.) hidzran aikana.[14]
  • Mujaddid – Uskon uudistaja, jonka kaltainen ilmestyy kerran sadassa vuodessa herättämään henkiin oikean uskon.[15]
  • Mujahidin – Islamilainen taistelija.[62]
  • Mujtahid – islamilaisen lain asiantuntija, joka on oikeutettu käyttämään itsenäisesti järkeä (kts. ijtihad) lainopillisessa päättelyssään.[63] Vastakohta on mukallid.[64]
  • Mu'min – Uskova.[3]
  • Musalla  –  Rukouspaikka. Se voi olla myös ulkotila tai sijaita esimerkiksi kerrostalossa [65]
  • Muslimi – Se, joka alistuu Jumalan tahtoon. [3]
  • Mutakallimūn – Kalamia tutkiva teologi.[45]
  • Mu'taziliitit – Islamin varhaisin teologinen koulukunta 700- ja 800-luvuilla.[15]

N
Ollakseen pätevä islamilaista rukousta tulee edeltää oikea aikomus (niyyah).
  • Naskh – kts. Abrogaatio
  • Niqab – Kasvot lähes kokonaan peittävä huntu. jossa on tirkistysaukko silmille.[16]
  • Niyyah – Teossa tarvittava oikea motiivi (tarkoitus), jotta teko olisi ansiokas Jumalan edessä.[66]

Q
  • Qadi – Hallitsijan nimittämä uskonnollinen tuomari.[3]
  • Qibla – Islamin rukoussuunta. Moskeijassa sen osoittaa (kts.) mihrab-syvennys.[7]
  • Qiyas – Analoginen päättely šariassa.[14]

R
  • Rak'a – Rituaalinen rukoussarja liikkeineen ja rukouksineen. Asentojen sarjaan kuuluu seisominen, kumartaminen, polvistuminen ja kumartaminen maahan sekä istuminen. [67][68][15]
  • Ramadan – Muslimien pyhä paastokuukausi. [7]
  • Ra'y – Uskonnolliset tuomarin valistunut mielipide.[14][63]
  • Ruksha – Erivapausperiaate. Šaria hyväksyy normaalisti kielletyt asiat, jos siihen on hyväksytty syy. Omasta uskosta valehtelu eli (kts.) taqiyya on yksi rukshan muoto. [69]

S
Miehiä perjantairukouksessa Malesiassa. Edessä rukoussuuntaa (qibla) osoittava syvennys eli mihrab sekä islamilainen saarnastuoli eli minbar.
  • Shafi’i – Islamilainen šarian lakikoulukunta (kts.) maddhab).[15]
  • Sahaba – "Muhammedin kumppanit", eli oppilaat ja seuraajat, jotka olivat tekemisissä profeetan kanssa tämän elinaikana.[70][71]
  • Šahada – Islamin lyhyt uskontunnustus, (kts.) sunnalaisuudessa: Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala, ja Muhammed on hänen lähettiläänsä. Shiialaisuudessa lisätään sanat: ja Ali on Jumalan ystävä.[72]
  • Sahih – Luotettava, (kts.) hadithiin liittyvän (kts.) isnadin korkein luotettavuuden aste.[14]
  • Salaf – "Hurskaat esi-isät". Muslimien kolme ensimmäistä sukupolvea.[15]
  • Salafismi – Sunnalaisuuteen lukeutuva puhdasoppisuuteen pyrkivä islamin suuntaus, joka asettaa ihanteelliseksi esikuvakseen oikeaan johdettujen kalifien ajan.[6]
  • Salat – Viidesti päivässä suoritettava rukous, jonka muodot ovat tarkkaan määrätyt.[73]
  • Ṣalāt al-Jumuʿah – Keskipäivän perjantairukous, johon liittyy saarna eli (kts.) khutba. Tarkoitettu vain miehille. [74]
  • Saum – Paasto.[75]
  • Šaria – Islamin pyhä laki, joka perustuu profeetta Muhammedin (kts.) sunnaan ja Koraaniin.[7]
  • Sayyid – Henkilö, joka on sukua profeetta Muhammedille.[76]
  • Šarif – Henkilö, joka on sukua profeetta Muhammedille.[77]
  • Sheikki – Kirjaimellisesti 'vanha mies'. Kunnianimi uskonnolliselle opettajalle erityisesti suufi-mestarista.[15]
  • Šiialaisuus – Pienempi islamin kahdesta pääsuuntauksesta.[6]
  • Shirk – Epäjumalanpalvonnan tai polyteismin synti eli minkä tahansa muun jumalan palvonta kuin Jumalan. Širk rikkoo islamin periaatetta Jumalan ykseydestä (kts.)(tawhid). [78][79]
  • Siunausformula – Erityisesti Jumalaan, profeetta Muhammediin ja hänen lähipiiriinsä viitattaessa lisätään puheessa ja kirjoitettuna siunaus. Yleisin profeetta Muhammedin jälkeen lisättävä siunausformula on "Jumala siunatkoon ja varjelkoon häntä".[80]
  • Sunna – Profeetta Muhammedin elämäntapa, johon (kts.) šaria perustuu, ja joka löytyy Muhammedista kertovissa (kts.) haditheissa.[7]
  • Sunnalaisuus – Islamin pääsuuntaus, johon kuuluu noin 90 % kaikista muslimeista.[6]
  • Suufilaisuus – Islamin mystinen suuntaus, joka korostaa henkilökohtaista jumalakokemusta.[6]

T
Mir Sayyid Ali kirjoittaa Tafsir -tulkintaa Koraanista (n. 1550).
  • Tafsir – Koraanin tulkinta.[6]
  • Takbir – kts. Allahu akbar.
  • Takfir – Jonkun muslimin julistaminen uskottomaksi eli (kts.) kafiriksi. [81]
  • Taqiyya – Uskovan erivapaus (kts. ruksha) salata islamia koskevia asioita, joiden uskoo aiheuttavan vihamielisyyttä muslimeja kohtaan.[82][83][84]
  • Tariqa – Suufilaista veljeskuntaa tarkoittava sana (kirjaimellisesti "tie"). Muslimin hengellinen polku välittömään tietoon Jumalasta. [85]
  • Taqlid – Sokea uskonnollisen auktoriteetin tai tradition seuraaminen uskonasioissa. Vastakohta (kts.) ijtihad. [3][86]
  • Tawhid – Jumalan ykseyden periaate. Islamin lyhyen uskontunnuksen eli šahadan ensimmäinen lause ilmaiseen sen sanoilla: Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala (arab. lā ʾilāha ʾillā -llāh) [7]

    U
    • Ulama – Islamilainen papisto eli uskonoppineet; kirjaimellisesti "tietäjät" (yksikössä ilm).[7][6]
    • Umaijadit – Hallitsijadynastia Lähi-idässä 661–750 ja Espanjassa vuoteen 1031.[7]
    • Umma – Islaminuskoisten muodostama yhteisö.[7]
    • Usul al-fiqh – Juridinen päättely islamilaisessa lainsäädännössä. Sunnalaisuudessa lähteinä Koraani, (kts.) sunna, yksimielisyys (kts.) (ijmāʿ) ja analogiapäättely, shiialaisuudessa myös imaamien opetukset.[3]

    W
    • Waqf tai waaf – Uskonnollinen säätiö islamilaisessa kulttuurissa.[87]
    • Wahhabilaisuus – Arabian niemimaalla 1700-luvulla syntynyt puhdasoppisuuteen pyrkivä sunnalainen suuntaus.[6]
    • Wuḍūʾ – Pienempi puhdistautumisrituaali, johon kuuluu kasvojen, käsivarsien ja jalkojen pesu sekä pään pyyhkiminen ja sierainten huuhtelu vedellä.[68][15]

    Z
    • Zakat – Almuvero. Yksi islamin viidestä pilarista.[6]

    Lähteet
    • Al-Misri, Ahmad ibn an-Naqib: Reliance of the Traveller and Tools of the Worshipper. Teoksessa: Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller, s. 47-648. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017 (alkuteos n. 1368). ISBN 0-915957-72-8. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (arabiaksi)
    • A Shi'ite Encyclopaedia 1995–2021. Al-Islam.org. Viitattu 2.5.2021.
    • Al-Dhahabi: Suuret synnit (Kitâb al-Kabâ'ir). Satara Establishment Oy, 2012. Teoksen verkkoversio.
    • Cook, Michael: Forbidding Wrong in Islam. Cambridge University Press, 2003. ISBN 978-0-521-53602-8. (englanniksi)
    • Hämeen-Anttila, Jaakko: Jeesus, Allahin profeetta. Tutkimus islamilaisen Jeesus-kuvan muotoutumisesta. Suomen Eksegeettisen Seuran Julkaisuja 70. Helsinki: Suomen Eksegeettinen seura, 1998. ISBN 951-9217-25-8.
    • Hämeen-Anttila, Jaakko: Islam taskukirja. Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-60-0.
    • Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin monimuotoisuus. 6. p. Helsinki: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-749-8.
    • Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.
    • Hämeen-Anttila, Jaakko: Johdatus Koraaniin. 2. korjattu painos. Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-924-5.
    • Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 1997. ISBN 952-9842-15-5.
    • Ibn Warraq: Glossary, Teoksessa: Quest for the Historical Muhammad (Toim. Ibn Warraq), s. 527–534. Amherst, New York: Prometheus Books, 2000. ISBN 1-57392-787-2. Teoksen verkkoversio.
    • Jamileh Kadivar: Exploring Takfir, Its Origins and Contemporary Use: The Case of Takfiri Approach in Daesh’s Media. Contemporary Review of the Middle East, 2020, 7. vsk, nro 3, s. 259–285. doi:https://doi.org/10.1177/2347798920921706. Artikkelin verkkoversio.
    • Keller, Nuh Ha Mim (toim.): Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (arabiaksi)
    • Kennedy, Hugh: ”The City and the Nomad”, The New Cambridge History of Islam. Vol. IV (toim. R. Irwin), s. 274–290. Cambridge University Press, 2010.
    • Lewis, Bernard: The Political Language of Islam. University of Chicago Press, 1991. ISBN 0-226-47693-6.. Teoksen verkkoversio.
    • Levy-Rubin, Milka: Non-muslims in the Early Islamic Empire. From Surrender to Coexistence. Cambridge University Press, 2011. ISBN 978-1-108-44961-8.
    • Maristo, Joonas & Sergejeff, Andrei (toim.): Sanasto. Teoksessa: Aikamme monta islamia, s. 317–323. Gaudeamus, 2015. ISBN 978-952-495-371-9.
    • Martin, Richard, C., Woodward, Mark R & Atmaja Dwi S.: Defenders of Reason in Islam. Mu'tazilism from Medieval School to Modern Symbol. Oneworld, 1997. ISBN 1-85168-147-7.
    • Nevo, Y. E. & Koren, J: Crossroads to Islam. The origins of the Arab religion and the Arab state. Amherst, NY: Prometheus Books, 2003). ISBN 1-59102-083-2.
    • Ohlig, Karl-Heinz: From Muhammad Jesus to prophet of the Arabs. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources, s. 251–307. Prometheus Books, 2013. ISBN 978-1-61614-825-6. Teoksen verkkoversio.
    • Onniselkä, Suaad, Hajjar, Anas & Hammoud-Rouhe, Mariam: Salam – Islamin polku 7–9. Opetushallitus, 2020. ISBN 978-952-13-6026-8.
    • Popp, Volker: The early history of islam, following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: Karl-Heinz. Ohlig & Gerd-R. Puin (toim.) The Hidden Origin of Islam. New Research into its Early History, s. 17–124. Prometheus Books, 2010. ISBN 978-1-59102-634-1. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
    • Popp, Volker: From Ugarit to Samarra. An archeological journey on the trial of Ernst Herzfeld. Teoksessa: Early Islam. A critical reconstruction based on contemporary sources ( toim. K-H. Ohlig), s. 14–175. Prometheus Books, 2013. ISBN 978-1-61614-825-6.
    • Rippin, Andrew & Bernheimer, Teresa: Muslims Their Religious Beliefs and Practice, 5th Edition. Lontoo: Routledge, 2019. ISBN 978-1-138-21967-0.
    • Schacht, Joseph: An Introduction to Islamic Law. Clarendon Press, 1982. ISBN 978-0-19-825473-7. (englanniksi)
    • Sergejeff, Andrei: Egyptin historia Kleopatran ajasta arabikevääseen. Gaudeamus, 2019. ISBN 978-952-345-019-6.
    • Sookhdeo, Patrick: Understanding Islamic Theology. McLean VA: Isaac Publishing, 2013. ISBN 978-0-9892905-1-7. (englanniksi)

    Viitteet
    1. Hämeen-Anttila 2006, s. 237–239
    2. Popp 2010, s. 31
    3. Martin ym. 1997, s. 232–234
    4. Muhammad Khan Qadri: The Parents of the Prophet were Muslims. Suffah Foundation, 2014. Teoksen verkkoversio.
    5. Schacht 1982, s. 34
    6. Maristo & Sergejeff 2015
    7. Hämeen-Anttila 1999, s. 255–256
    8. Cook 2003, s. 3–4
    9. Dhikr Encyclopaedia Britannica. Viitattu 13.11.2021.
    10. Best generations The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. Sunnah.com. Viitattu 19.12.2021.
    11. Kennedy 2010, s. 275
    12. Keller (toim.), 2017, s. 1030 (x47)
    13. Nevo & Koren 2003, s. 345
    14. Ibn Warraq 2000, s. 527–534
    15. Rippin & Bernheimer 2019, s. 315–320
    16. Musliminaisten asut/huivit STT. Viitattu 5.12.2021.
    17. Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 602–603 (o9.8) (09.9). amana publications, 2017.
    18. dervish Encyclopaedia Britannica. Viitattu 28.8.2022.
    19. Afsaruddin, Asma: Jizyah Encyclopaedia Britannica. Viitattu 1.12.2021.
    20. Levy-Rubin 2011, s. 58–87
    21. Ohlig, 2013, s. 263
    22. emiiri. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2022.
    23. emirate dictionary.com. Viitattu 29.8.2022.
    24. Lewis 1991, s. 92–93
    25. Al-Misri 2007, s. 82
    26. Schacht 1982, s. 38
    27. Ziauddin Sardar: Mihin uskovat muslimit, s. 93–98. Otava. ISBN 978-951-1-23224-7.
    28. 2,5 miljoonaa pyhiinvaeltajaa liikkeellä - Suomesta Mekkaan lähtee toistasataa muslimia 13.11.2010. Aamulehti. Viitattu 15.11.2010. [vanhentunut linkki]
    29. Keller 2017, s. 955 (w48.2)
    30. Ziauddin Sardar: Mihin uskovat muslimit, s. 100 – 102, 138. Otava. ISBN 978-951-1-23224-7.
    31. Ellen Frankel & Betsy Platkin Teutsch: The Encyclopedia of Jewish Symbols, s. 70. Rowman & Littlefield.
    32. The Truth About the Hamsa Hand Symbol Meaning – Jewelry Guide jewelryshoppingguide.com. Viitattu 26.10.2020. (englanniksi)
    33. Ellen Frankel & Betsy Platkin Teutsch: The Encyclopedia of Jewish Symbols, s. 70. Rowman & Littlefield.
    34. Schacht 1982, s. 77–81
    35. Sookhdeo, 2013, 343
    36. Hämeen-Anttila 2004, s. 156
    37. Iblis Encyclopædia Britannica. 5.3.2020. Islam Question & Answer.
    38. Fatan, Afnan H: Language and the Quran. Teoksessa: The Quran. An Encyclopaedia (Toim. Oliver Leaman), s. 356–357. Routledge, 2006. Teoksen verkkoversio.
    39. Joseph Schacht: The Origins of Muhammadan Jurisprudence, s. 1. Clarendon Press, 1950. ISBN 0-19-825357-5.
    40. Hämeen-Antila, 2004, s. 160
    41. The Editors of Encyclopaedia Britannica: Jāhiliyyah Encyclopaedia Britannica. 14.2.2020.
    42. Cohen, Mark. R.: Under Crescent and Cross. The Jews in the Middle Ages, s. 70. Princeton University Press, 1994.
    43. Martin, Woodward & Atmaja 1997, s. 233
    44. Al-Misri 2017, s. 209 (f1.3)
    45. The Editors of Encyclopaedia Britannica: Kalam Encyclopaedia Britannica.
    46. Suomen Islamilainen Yhdyskunta: Islam uskomme, s. 97–101. Suomen Islamilainen Yhdyskunta, 1993.
    47. Popp 2010, s. 75
    48. Popp 2013, s. 166
    49. A Shiite Encyclopaedia
    50. Keller 2017, s. 205
    51. Maktab, Encyclopaedia Britannica, viitattu 29.12.2020
    52. Schacht 1982, s. 297–304
    53. Marabout. Muslim holy man Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.3.2023.
    54. Martin, Woodward & Atmaja 1997, s. 32–33
    55. Jokinen, Teppo; Honkala, Liisa: Arkkitehtuurin sanakirja, s. 157. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24579-8.
    56. Terhart, Franjo & Schulze, Janina: Nykymaailman uskonnot: Alkuperä, historia, usko, maailmankuva, s. 110. (Weltreligionen: Ursprung, Geschichte, Ausübung, Glaube, Weltbild, 2007.) Suomentajat: Eetu Nieminen, Aatos Hiltunen. Bath: Parragon, 2007. ISBN 978-1-4075-1183-2.
    57. "Miswak" Sunnah.com.
    58. Aisha Stacey: What is a mosque? The Reigion of Islam. 2009.
    59. Pirjo: Rukoukset islamissa Islamopas. 2000–2020.
    60. Hämeen-Anttila 2004, s. 120
    61. Mufti Encyclopaedia Britannica. Viitattu 16.8.2021.
    62. Hämeen-Anttila, Jaakko: Islam: Taskusanakirja, s. 23. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-60-0.
    63. Schacht 1982, s. 37
    64. Schacht 1982, s. 69–71
    65. The Difference between a Masjid and a Musalla The Abu Aaliyah Gazette. 15.3.2016. Viitattu 12.9.2020.
    66. Nawawi: The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips (hadith 1) sunnah.com.
    67. Rukoukset islamissa Islamopas.com. Viitattu 7.12.2021.
    68. Kuinka rukous suoritetaan Islamopas.com. Viitattu 7.12.2021.
    69. Keller 2017, s. 37–38 (c6.2)
    70. Companions of the Prophet Britannica Concise Encyclopedia. 2008.
    71. Companions of the Prophet Encyclopaedia Britannica. Viitattu 26.3.2022.
    72. Lehtinen, Abdellahi & Telaranta 2011, s. 57
    73. Onniselkä, ym. 2020, s. 19
    74. Keller 2017, s. 202
    75. Hämeen-Anttila 2004, s. 124
    76. Editors: Ahl al-Bayt Encyclopaedia Britannica.
    77. sharif Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.4.2022.
    78. Keller 2017, s. 920 (w31.1)
    79. Sookhdeo 2013, s. 85
    80. Hämeen-Anttila 2001, s. 27
    81. Kadivar 2020
    82. Lewis, Bernard: The Assassins, s. 25. Basic Books, 1967. Teoksen verkkoversio.
    83. John L. Esposito: Taqiyah The Oxford Dictionary of Islam. 2003.
    84. Hämeen-Anttila 2004, s. 181
    85. tariqa Encyclopaedia Britannica. Viitattu 10.7.2022.
    86. Schacht 1982, s. 71
    87. Sergejeff, 2019, s. 112
      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.