Islamilaiset pyhäpäivät

Ašuralla on historiallinen yhteys juutalaisten pääsiäiseen. Kuusi kirjaa sisältää useita haditheja aiheesta.[6] Al-Bukharin seuraava hadith kertoo juhlan säätämisestä: "Kun profeetta saapui Medinaan, juutalaiset viettivät Ašura-paastoa (10. Muharramkuuta) ja sanoivat: tämä on se päivä, jolloin Mooses voitti Faraon. Tämän johdosta profeetta sanoi kumppaneilleen: teillä (muslimeilla) on suurempi oikeus juhlia Mooseksen voittoa kuin heillä, paastotkaa siis tänä päivänä." [7][8]

Sunnien ašura-juhla liittyy suoraan juutalaisten pääsiäiseen, mutta myös šiiojen ašura-juhlassa näkyy yhteyksiä kristilliseen pääsiäiseen. Husainin hahmo on lähellä kristinuskon Jeesusta.[9][10] Ašura -juhlassa keskitytään muistelemaan Husainin kärsimyskokemuksia aivan kuten kristinuskossa muistellaan Jeesuksen kärsimyksiä. Mukana on myös pelastussanoma. Husainin kärsimyskuolema yhdistyy siihen, että Husain ja hänen äitinsä Fatima saivat oikeuden puhua kaikkien šiiojen puolesta Viimeisellä tuomiolla. Yksi Husainin kuoleman johdosta vuodatettu kyynel voi pelastaa ihmisen Helvetin tulelta. Tämä vastaa kristillistä ajatusta lunastuksesta Jeesuksen ristinkuoleman kautta.[9][10] Šiialaisessa ikonografiassa Husain on Kristusta muistuttava, ihannoitu hahmo.

Perjantairukous Malesiassa 2001

Muslimeilla ei ole selityksiä perjantain erityisasemalle islamissa. Ongelma ratkaistaan toteamalla ”Herrasi luo mitä haluaa” (Koraani 28:68).[11] Ignaz Goldziher arveli, että Islamilaisten perjantai on muunnelma juutalaisten sapatista, mutta kantaa mukanaan myös parsilaista taustaa. Parsilaisen uskonnon mukaan Jumala loi maailman kuudessa vaiheessa mutta ei levännyt sen jälkeen. Islamilainen perjantaikaan ei ole lepopäivä. [12] Toisen teorian on esittänyt Christoph Luxenberg. Hän pitää mahdollisena, että muslimien perjantairukouksen taustalla on syyrialais-kristillisen kirkon pitkäperjantain muistelu.[13] Kristillisissä rukoustavoissa, kuten roomalais-katolisessa ruusukkorukouksessa tai luterilaisuudessa, muistellaan joka perjantai Jeesuksen kärsimyksen mysteerejä.[14][15][16] Luxenberg on löytänyt mahdollisen selityksen 900-luvulla eläneen oppineen as-Sigistanin Koraanisitaatista, joka perustuu Perjantain suuran (62) vanhempaan varianttiin. Siinä perjantaista näytetään puhuttavan Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivänä eli pitkäperjantaina, jolloin aurinko pimeni. [13]