Islamilaisen Maghrebin al-Qaida

Islamilaisen Maghrebin al-Qaidan taistelijoita kuvankaappauksessa videolta.

Islamilaisen Maghrebin al-Qaidan ideologiassa sekoittuvat salafistiset ja jihadistiset aatteet. Sen tavoitteena oli puhdistaa Pohjois-Afrikka länsimaisista vaikutteista ja kaataa vääräuskoisina pidetyt alueen maiden hallitukset, sekä korvata ne vanhauskoista šarialakia noudattavalla hallinnolla. Paikalliset maat ovat Islamilaisen Magrebin al-Qaidan paikallinen päävastus, mutta se julisti Espanjan ja Ranskan pääasiallisiksi ulkoisiksi vihollisikseen.[1]

Islamilaisen Maghrebin al-Qaida juontaa juurensa 1990-luvulle. Vuonna 1992 Algeriassa oli tarkoitus järjestää vapaat parlamenttivaalit, mutta kun alkoi näyttää siltä että islamistipuolueet voittaisivat vaalit, ne mitätöitiin armeijan tuella. Tilanne johti sisällissotaan islamistien ja hallintoa tukevan armeijan välillä. Vuonna 1999 islamistitaistelijat armahdettiin ja väkivallan määrä lähti laskuun. Yksi islamistiryhmistä, Groupe islamique armé eli GIA ei kuitenkaan hyväksynyt tarjottua armahdusta, vaan jatkoi taistelua. Näihin aikoihin GIA:sta irtosi sirpaleryhmä nimeltä Groupe Salafiste pour la Prédication et le Combat.[2]

Groupe Salafiste pour la Prédication et le Combat julisti vuoden 2006 syyskuussa liittyneensä al-Qaidaan ja vuoden 2007 tammikuussa se vaihtoi nimensä muotoon Islamilaisen Maghrebin al-Qaida. Vain hieman myöhemmin järjestö teki pommi-iskuja Kabyliessa ja maan pääkaupunki Algerissa. Saman vuoden puolella järjestö pommitti myös esimerkiksi yhdysvaltalaisia diplomaatteja ja armeijan henkilöstöä kuljettaneita busseja, sekä yritti surmata Algerian presidentti Abdelaziz Bouteflikan itsemurhaiskulla. Pommi-iskujen lisäksi järjestö on myös ottanut ulkomaalaisia panttivankeja. Vuoden 2008 joulukuussa YK:n lähettiläs Robert Fowler ja tämän avustaja kaapattiin Nigerissä ja heidät vapautettiin seuraavan vuoden puolella. Vuonna 2010 järjestö surmasi ranskalaisen Michel Germaneaun ja seuraavan vuoden puolella myös saksalaisen Timbuktussa vangiksi otetun miehen.[2] Vuoden 2013 puolella järjestön uskotaan heikenneen merkittävästi, kun siitä irtautui useita sirpaleryhmiä. Toukokuussa 2013 järjestön jäsenet ottivat yhteen tunisialaisten turvallisuusjoukkojen kanssa vuoristoalueella lähellä Algerian rajaa.[3]

Tunisian hallitus on syyttänyt Islamilaisen Maghrebin al-Qaidan alaryhmittymää Okba Ibn Nafaan prikaatia Bardon kansallismuseon iskusta 18. maaliskuuta 2015. Poliisin hyökkäyksessä 28. maaliskuuta kuoli yhdeksän ryhmittymän jäsentä.[4] Tammikuussa 2016 Islamilaisen Maghrebin a-Qaida otti vastuun terrori-iskuista Burkina Fason pääkaupunki Ouagadougoussa. Terroristit hyökkäsivät kahteen hotelliin ja kahvilaan, jossa sai surmansa 28 henkilöä.[5]

Maaliskuussa 2017 neljä al-Qaidaan liitoksissa ollutta ryhmää, al-Murabitoun, Ansar Dine, Macinan vapautusrintama ja Islamilaisen Maghrebin al-Qaida liittyivät yhdeksi järjestöksi nimellä Jamaat Nusrat al-Islam wal-Muslimin eli JNIM.[6]

Islamilaisen Magrebin al-Qaidaan kuuluva tuaregi.

Islamilaisen Maghrebin al-Qaidan johtajana toimii Abou Mossab Abdelwadoud, jonka uskotaan olleen asemassaan vuodesta 2004 lähtien. Toinen tunnettu järjestön johtohahmo oli Mokhtar Belmokhtar, joka kuitenkin erosi liikkeestä vuonna 2012 jouduttuaan erimielisyyksiin muun johdon kanssa.[2] Islamilaisen Maghrebin al-Qaidalla oli noin 1 000 jäsentä Algeriassa ja jonkin verran vähemmän Sahelin alueella Tšadissa, Malissa ja Mauritaniassa. Sillä oli soluja myös Nigeriassa, Libyassa ja Tunisiassa. Monet järjestön johtajista olivat Neuvostoliiton vastaisen Afganistanin sodan veteraaneja.[1]