Islamilainen käymäläkulttuuri

Koraani antaa ohjeita käymäläkäyttäytymisestä ainoastaan yhdessä kohdassa (5:6): "Ja jos olette sairaina tai matkalla tai joku teistä tulee käymälästä, tai olette olleet yhteydessä naisten kanssa, eikä vettä ole saatavissa, niin hangatkaa kasvonne ja kätenne hienolla, puhtaalla hiekalla." [3] Arvovaltaiset hadith -kokoelmat sisältävät runsaasti tarkentavaa tietoa. Aiheenmukaisiin teemoihin jaettu kokoelma Sunan Abi Dawud alkaa kirjalla "Purification", ja sen ensimmäinen hadith kertoo, miten Muhammed toimi luonnollisille tarpeille mennessään.[4] Vastaavia lukuja on myös muissa kokoelmissa.[5]

Muslimit eivät lue uskontonsa määräyksiä suoraan pyhistä kirjoituksista, vaan saavat ne elävänä perinteenä imaameilta ja muilta hengellisiltä johtajilta.[6][7] Nämä nojautuvat erityisesti myöhäiskeskiajalla kirjoitettuun islamilaiseen lakikirjallisuuteen, jonka tulkinnat on päivitetty nykyaikaan. Arvovaltaisten lakitekstien kirjoittajat ovat kunnioitettuja auktoriteetteja, joiden katsotaan hallinneen poikkeuksellisen hyvin ja nykyajalle jo mahdottomaksi käyneellä tavalla islamilaisen perimätiedon kaikkine yksityiskohtineen. [8][9][10] Muun muassa Ahmad ibn Naqib al-Misrin (1302–1367) šariakäsikirja Reliance of the Traveller antaa tarkkoja ohjeita islamilaisesta käymäläetiketistä.[11] Al-Azharin yliopisto on vuonna 1991 vahvistanut ne edelleen päteviksi.[12]

Imaami al-Ghazali (1057–1111) on islamin tärkeimpiä oppineita. Hän on antanut tarpeilla toimimisesta seuraavat ohjeet. [13][14] Luonnollisten tarpeiden kutsuessa on hankkiuduttava suojaiseen paikkaan. Kyykistyessä suuntana ei saa olla Kaaba, aurinko tai kuu. Kyykistyminen on kiellettyä paikoissa, joissa ihmiset kokoontuvat eikä tuulisella paikalla saa virtsata.[14] Painopisteen tulee olla vasemmalla jalalla. Henkilön tulee astua käymälään vasemmalla jalalla ja sitten oikealla, eikä seisaallaan ole lupa virtsata. Käymälään astuttaessa on sanottava: "Etsin turvaa Jumalasta Saatanan kirouksia vastaan." Kun poistutaan, kuuluu sanoa: "Ylistetty olkoon Jumala, joka on poistanut minusta sen, mikä oli minulle haitallista ja jättänyt hyödyllisen".[14] Ennen istumista mukaan tule ottaa kolme kiveä. Intiimejä osia ei pestä ensin vedellä. Erityistä huolellisuuttaa tulee osoittaa siinä, että puhdistaa peniksen virtsasta. Tämä tapahtuu hemputtamalla kolme kertaa.[14]

Pyyhkiminen tapahtuu käyttäen kolmea kiveä tai tarpeen mukaan enemmän. Profeetan kerrotaan sanoneen: "Se, joka käyttää kiviä, valitkoon parittoman määrän. Hän ottakoon kiven vasempaan käteensä, asettakoon sen peräaukon etuosaan ja pyyhkiköön suoralla ja pyörivällä liikkeellä takaosaan saakka - - Hänen tulee sitten siirtyä toiseen paikkaan ja viimeistellä työ veden avulla. Lopuksi hänen tulee sanoa: 'Oi Jumala, puhdista sydämeni tekopyhyydestä ja intiimit osani liasta.' Hänen tulee sitten pyyhkiä kätensä maata vasten kunnes niistä lähtee haju".[14] Al-Ghazali toteaa, että kun Jumala lähetti alas Koraanin jakeen 9:10 "Siinä on miehiä, jotka halajavat tulla puhdistetuiksi, ja Jumala rakastaa puhtaita",[15] se tarkoitti sekä kivien että veden käyttämistä. [14] Nykyään wc-paperi hyväksytään kiven korvikkeena, mutta vedellä peseminen kuuluu yhä asiaan.[16][17]

Lapsille tarkoitettu islamilainen ohjekirja antaa muun muassa seuraavia ohjeita. Käymälään mennessä sanotaan: Allahumma inni ‘authu bika minal khubthi wal khaba’ith (Oi Allah, etsin turvaa Sinulta kaikkea pahaa ja pahantekijöitä vastaan). Käymälään mennään vasen jalka edellä. Poistuttaessa sanotaan: Ghufranak (Pyydän Sinulta anteeksiantamusta). Ulos astutaan oikea jalka edellä.[18]

Muslimin tulee tarpeita tehdessään ottaa huomioon myös jinnit, jotka ovat islaminuskossa esiintyviä henkiolentoja. Jinnit viihtyvät käymälöissä, minkä takia niihin sisään astuvan tulee Muhammedin esimerkin mukaisesti sanoa: "Pyydän turvaa Jumalalta mies- ja naispuolisia jinnejä vastaan." [19] Profeetta on myös kieltänyt virtsaamasta koloihin ja luoliin. Kun häneltä kysyttiin syytä, Profeetta kertoi sanottavan, että ne ovat jinnien asuinpaikkoja.[20][21]

Pääartikkeli: Munkar ja Nakir

Islaminuskossa virtsalta haiseminen rangaistaan ankarasti kuoleman jälkeen. Siitä pitävät huolen kiduttajaenkelit Munkar ja Nakir, jotka laskeutuvat kuolleen hautaan. Profeetan kerrotaan sanoneen: "poistakaa itsestänne kaikki virtsan jäljet, sillä se on tärkein syy kiduttamiseen haudassa."[22]  Toinen hadith kertoo asiasta seuraavasti: [23][24]

Kerran profeetta käveli kahden haudan vierestä, joiden asukkaita kidutettiin. Hän sanoi heistä: "Heitä kidutetaan, ja se, minkä vuoksi heitä kidutetaan on suuri asia! Totisesti se on suuri asia! Toisella ei ollut tapana puhdistautua virtsalta, ja toisella oli tapana kulkea ympäriinsä levittäen juoruja ja epäsopua."

• Islamin puhtaussäännöt

• Ayliffe, Graham A. & English, Mary, P.: Hospital Infection: From Miasmas to MRSA. Cambridge University Press, 2003. Teoksen verkkoversio.
• Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2004, 2012. ISBN 951-1-18669-8.
• Schacht, Joseph: An Introduction to Islamic Law. Clarendon Press, 1982. ISBN 978-0-19-825473-7. (englanniksi)