Islam Kiinassa
Islam sai Kiinassa jo varhain jalansijaa Silkkitien yhdistäessä Kiinan sekä 600-luvun alussa arabivalloituksen kohteeksi joutuneen Persian. Islam levisi maan länsiosiin kauppateiden välityksellä ja meriteitse Kiinanmeren kauppakaupunkeihin kuten Kantoniin ja Xiameniin, joihin muodostui muslimikauppiaitten yhteisöjä. Varsinkin Kantonista muodostui islamin keskus.

.png.webp)
![]() |
Osa artikkelisarjaa |
Islam maittain |
---|
![]() |
Afrikka |
|
Aasia |
|
Eurooppa (Lähi-Itä) |
Pohjois-Amerikka |
Oseania |
Etelä-Amerikka |
Nykyään Kiinassa on arviolta 17–23 miljoonaa muslimia. He kuuluvat kymmeneen Kiinan vähemmistökansallisuuteen. Suurimpia ryhmiä ovat huit (9–10 miljoonaa), uiguurit (7–8 miljoonaa) ja kazakit (1,3 miljoonaa).[1]
Historiaa
Abbasidien asejoukot joutuivat taisteluihin kiinalaisten kanssa nykyisen Turkmenistanin alueella, joka ei ollut kaukana abbasidien persialaisesta ydinalueesta Khorasanista. Perimätiedon mukaan arabien ja kiinalaisten välillä käytiin suuri Talasin taistelu vuonna 751. Siitä ei kuitenkaan ole säilynyt luotettavia aikalaislähteitä.[2]
Islamin kukoistusaikaa Kiinassa oli mongolivallan aika Yuan-dynastian vuosina 1279–1368. Islam veti puoleensa etenkin mongolien yläluokkaa. Mantšujen Qing-dynastian aikana 1644–1911 muslimit joutuivat osittain vainon kohteeksi. Tasavallan alkaessa vuoden 1911 jälkeen muslimien yhteydet muuhun maailmaan elpyivät. [3]
Kommunismin aika
Ennen kommunistien valtaantuloa vuonna 1949 Kiinassa oli noin 42 000 moskeijaa. Kiinan kansantasavallan uskonnonvastainen kampanja alkoi 1957, jolloin moskeijat ja koraanikoulut suljettiin, imaameja vangittiin ja uskonnollista kirjallisuutta poltettiin. Mao Zedongin kuoltua vuonna 1976 politiikka muuttui. Uskonnon harjoittamisen vapautta lisättiin tavoitteena parantaa Kiinan rajaseuduilla asuvien uskonnollisten vähemmistöjen uskollisuutta valtiota kohtaan.[4] Vuonna 2013 yhteensä 13 000 kiinalaista muslimia sai luvan tehdä pyhiinvaelluksen Mekkaan.[5]
Kiinan Sinkiangissa (Xinjiang) ja Keski-Aasian valtioissa asuvat uiguurit ovat turkkilaista uiguurin kieltä puhuva kansa, jonka perinteinen uskonto on sunnalainen islam[6]. Radikaalit muslimiuiguurit ovat tehneet Xinjiangissa ja muualla Kiinassa terroritekoja, joita Kiina on pyrkinyt kitkemään.[7][8] Kiina on sulkenut epäilyttävinä pitämiään uiguureita "uudelleenkoulutusleireille", jotka ovat käytännössä vankileirejä.[9] Kiina on myös pyrkinyt siirtämään uiguuriväestöä muualle maahan.[10]
Katso myös
Lähteet
- Hallenberg, Helena: Kiinan muslimivähemmistö huit. Teoksessa: Aikamme monta islamia (toim. Joonas Maristo & Andrei Sergejeff), s. 23–40. Gaudeamus, 2015. ISBN 9789524953719.
Viitteet
- Hallenberg, 2015, s. 28
- Barthold, W.: Turkestan Down to the Mongol Invasion, s. 2–3. Oxford University Press, 1928. Teoksen verkkoversio.
- Hallenberg, 2015, s. 25–27
- Hallenberg, 2015, s. 26–28
- Hallenberg, 2015, s. 34
- Pajari, Katriina: Kiinan pimeä reuna Helsingin Sanomat. 23.3.2019. Viitattu 23.3.2019.
- Kiina käy pyhää sotaa "terrorismia" vastaan Yle Uutiset. Viitattu 21.1.2021.
- Sanna Veikkola: Essee: Suurvalta-Kiina vastaa terroriuhkiin teräshansikkain The Ulkopolitist. 16.4.2018. Viitattu 21.1.2021.
- China's hidden camps www.bbc.co.uk. Viitattu 1.3.2021. (englanniksi)
- Kiina | BBC: Kiina yrittää hajottaa Xinjiangin vähemmistöryhmiä siirtämällä heitä töihin kauas kotoaan Helsingin Sanomat. 3.3.2021. Viitattu 3.3.2021.