Iskukuumennus

Iskukuumennus eli UHT-käsittely (engl. ultra-high temperature processing) on kuumennukseen perustuva säilöntämenetelmä.

Iskukuumennettavat elintarvikkeet kuumennetaan korkeassa paineessa suoran höyryinjektion avulla noin sekunnin ajaksi vähintään 135 °C:n lämpötilaan. Käytännön syistä usein kuitenkin käytetään hieman korkeampia lämpötiloja ja pidempää kuumennusaikaa: tyypillisesti lämpötilat ovat 140–150 °C ja kuumennusaika yli kaksi sekuntia.[1] Useimmiten tätä menetelmää käytetään pieneliöiden tappamiseksi maidosta ja maitotuotteista ja se pidentääkin maitotuotteiden säilyvyyden moninkertaiseksi. Tyypillisesti UHT-käsiteltyjen maitotuotteiden säilyvyysaika on kuukausia, kun käsittelemättömien maitotuotteiden säilyvyys on vain muutamia päiviä.

UHT-maito kestää 20–30 asteen lämpötiloja. Maitoon voi muotoutua paakkuja tai muuttua jogurttimaiseksi, jos se viipyy liikaa lämpimässä.[2]

Maidolle tapahtuu Maillard-reaktio. Syntyy myös erilaisia rikkiyhdisteitä, jotka tekevät vastakäsitellylle maidolle munamaisen hajun. Se haihtuu lähes kokonaan noin viikossa.[2] Erilaisen proteiinirakenteen iskukuumennetusta maidosta on lähes mahdotonta tehdä juustoa.[2]

Suomessa UHT-maidon kulutus on merkittävästi vähäisempää kuin muualla Euroopassa. Suomessa UHT-maidon osuus on alle prosentin luokkaa, kun Länsi-Euroopassa lähes puolet kulutetusta maidosta on iskukuumennettua.[3]

Katso myös

Lähteet
  1. UHT-käsittely (iskukuumennus) MilkWorks. Arkistoitu 16.2.2015. Viitattu 12.2.2008.
  2. Greenwoord, Veronique: The milk that lasts for months bbc.com. Viitattu 6.7.2022. (englanniksi)
  3. Maija Ala-Siurua: Iskukuumennettu maito lisää suosiotaan Euroopassa 26.10.2003. Finfood. Viitattu 12.2.2008.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.