Irma Kerppola-Sirola

Irma Helena Kerppola-Sirola[1] (9. maaliskuuta 1930 Helsinki – 18. joulukuuta 2021 Helsinki)[2] oli suomalainen lääkäri ja kirjailija.[3]

Henkilöhistoria

Kerppola-Sirolan isä oli professori William Kerppola ja äiti Irja Herlin. Hänen puolisonsa vuodesta 1955 oli lääketieteen tohtori Kari Erkki Olavi Sirola.[1] Kirjailija Harri Sirola oli heidän poikansa.[3] Kerppola-Sirola tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1948 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1951. Sisätautien erikoislääkärin pätevyyden hän sai 1961. Lääkärin uransa alkuvuosina Kerppola-Sirola toimi HYKSin palveluksessa.[1]

Kirjallinen tuotanto

Kerppola-Sirola käsitteli teksteissään paljon kuolemaa, jopa itsemurhaa.[3] Hän kirjoitti kolumneja Helsingin Sanomien Kuukausiliitteeseen vuosina 1983–1985, niitä on julkaistu teoksessa Sirola, Sirola, Sirola (Vesl, 2011).

Teokset
  • Pojat uittavat laivoja. Karisto, 1968.
  • Ammattini on lääkäri. Karisto, 1971.
  • Värssykirja Martti Mikaelille, Karisto, 1975. ISBN 951-23-0880-0
  • Ihmisen ääni, WSOY, 1978. ISBN 951-0-08859-5
  • Teerunoja, Porvoo ; WSOY, 1980. ISBN 951-0-10110-9
  • Kirjeitä R:lle, WSOY, 1981. ISBN 951-0-10823-5
  • Ruusujen matematiikka ja muita esseitä, WSOY, 1985. ISBN 951-0-12932-1

Antologia
  • Sirola, Sirola, Sirola (Vesl, 2011). Sisältää Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä vuosina 1983–1985 julkaistuja kolumneja

Lähteet
  1. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 608. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  2. Sirola, Kiira: Muistokirjoitus | Irma Kerppola-Sirola 1930–2021 Helsingin Sanomat. 6.3.2022. Viitattu 6.3.2022.
  3. Äiti, jonka sydän särkyi, Yle Elävä arkisto, viitattu 5.11.2014


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.