Irlannin kansalaisarmeija

Irlannin kansalaisarmeija (engl. Irish Citizen Army, ICA) oli pieni Dublinissa vuosina 1913–1916 toiminut puolisotilaallinen joukko, jonka alkuperäisenä tarkoituksena oli suojella ammattiliittoon kuuluvia työläisiä poliisien väkivallalta. Se muodosti tärkeän osan vuoden 1916 pääsiäiskapinan kapinallisista joukoista.

Irlannin kansalaisarmeija perustettiin Dublinin vuoden 1913 suuren työsulun aikana puolustamaan työsulun kohteeksi joutuneita ammattiliiton jäseniä poliisin väkivallalta sekä vahvistamaan heidän yhteishenkeään. Oman kaartin perustamista Ulsterin vapaaehtoisjoukkojen mallin mukaisesti ehdottivat ammattiyhdistysjohtajat James Larkin ja James Connolly.[1]

Toiminta alkoi marraskuun 1913 lopussa, lähes samaan aikaan Irlannin vapaaehtoisjoukkojen perustamisen kanssa. ICA:han liittyi yli tuhat jäsentä eikä se hajaantunut, vaikka alkuperäinen työriita päättyi tammikuussa 1914. Joukkojen toiminta oli jo hiljenemässä, kun saman vuoden lokakuussa Irish Transport and General Workers Union -ammattiliiton johtoon tullut Connolly alkoi kehittää kansalaisarmeijasta poliittista asetta. Hän uudisti järjestön rakenteen ja alkoi vaatia sen jäseniltä sitoutumista vallankumouksen tavoitteeseen ja sosialistisen Irlannin tasavallan perustamiseen. ICA:n jäsenmäärä oli vuonna 1916 vain noin 220, mutta aatteellisen yhtenäisyytensä ja hyvän harjoituksensa vuoksi se oli paljon tehokkaampi kuin huomattavasti suuremmat Irlannin vapaaehtoisjoukot.[1]

Ensimmäisen maailmansodan puhkeamisesta alkaen Connolly suunnitteli toteuttavansa Irlannissa kapinan ICA:n avulla. Omaa kapinahankettaan kehitellyt Irlannin tasavaltalaisveljeskunta (IRB) teki hänen kanssaan sopimuksen yhteistyöstä. Vuoden 1916 pääsiäiskapinan aikana Connolly sai toimia kaikkien kapinallisten joukkojen komentajana Dublinissa. Niihin kuului 219 kansalaisarmeijan ja noin 1 300 vapaaehtoisjoukkojen jäsentä. Kapinan kukistamisen jälkeen Connolly ja ICA:n esikuntapäällikkö Michael Mallin teloitettiin. Mallinin lähimpänä alaisena toiminut Constance Markievicz säästyi, koska hänen kuolemantuomionsa lievennettiin elinkautiseksi vankeudeksi. Kansalaisarmeijaa ei perustettu uudelleen kapinan jälkeen.[1]