Irina Turova
Irina Robertovna Turova-Botškarjova (ven. Ирина Робертовна Турова-Бочкарёва, 14. toukokuuta 1935 Leningrad, Venäjän SFNT – 8. helmikuuta 2012 Moskova, Venäjä[1]) oli Neuvostoliittoa edustanut yleisurheilija, joka kilpaili pikajuoksussa. Hän edusti seuratasolla Dynamo Moskovaa.[2]
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Neuvostoliitto | |||
| Naisten yleisurheilu | |||
| EM-kilpailut | |||
 Kultaa | Bern 1954 | 100 m | |
| Kultaa | Bern 1954 | 4 × 100 m viesti | |
 Hopeaa | Bern 1954 | 200 m | |
Turova voitti Bernin EM-kilpailuissa 1954 kolme mitalia: kultaa 100 metriltä ja 4 × 100 metrin viestistä sekä hopeaa 200 metriltä. Hän osallistui kesäolympialaisiin kahdesti, Helsingissä 1952 ja Melbournessa 1956. Turova oli mukana maansa pikaviestijoukkueessa kummallakin kerralla ja sijoittui molemmilla kerroilla neljänneksi.[2] Lisäksi hän osallistui Helsingissä 100 metrin henkilökohtaiselle matkalle, mutta ei selviytynyt finaaliin saakka.[2]
Myös Irinan poika Pjotr oli olympiatason yleisurheilija.[2]
Ennätykset
- 100 m: 11,6 s (1954) [2]
Lähteet
- http://sport-necropol.narod.ru/mordovtseva.html (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- Irina Turova-Bochkaryova Biography and Olympic Results - Olympics at Sports-Reference.com sports-reference.com. Arkistoitu 5.2.2013. Viitattu 24. huhtikuuta 2012. (englanniksi)
|
1938: Stanisława Walasiewicz | 1946: Jevgenia Setšenova | 1950: Fanny Blankers-Koen | 1954: Irina Turova | 1958: Heather Young | 1962: Dorothy Hyman | 1966: Ewa Kłobukowska | 1969: Petra Vogt | 1971: Renate Stecher | 1974: Irena Szewińska | 1978: Marlies Göhr | 1982: Marlies Göhr | 1986: Marlies Göhr | 1990: Katrin Krabbe | 1994: Irina Privalova | 1998: Christine Arron | 2002: Aikateríni Thánou | 2006: Kim Gevaert | 2010: Verena Sailer | 2012: Ivet Lalova | 2014: Dafne Schippers | 2016: Dafne Schippers | 2018: Dina Asher-Smith | 2022: Gina Lückenkemper |